Eläkeuudistus 2017

Eläkeuudistus 2017Suomen työeläkejärjestelmä uudistui 1.1.2017. Tältä sivulta löydät tietoa uudistuksen mukanaan tuomista muutoksista.

Miksi?

Suomalaiset elävät yhä kauemmin ja eläkkeellä vietetty aika kasvaa. Jotta eläkejärjestelmän rahoitus voitaisiin turvata, on työssäoloajan pidennyttävä. Eläkeuudistuksella tähdätään työurien pidentämiseen ja muun muassa eläkeiän alarajan nousuun. 

Keskeistä eläkeuudistuksessa on myös eläkkeiden riittävyyden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaaminen.

Koska?

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Se ei vaikuta ennen voimaantuloa kertyneeseen eläkkeeseen tai sitä ennen alkaneisiin eläkkeisiin.

Kenelle?

Eläkeuudistus koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen eläkkeelle jääviä. Jos olet siirtynyt viettämään eläkepäiviäsi ennen vuoden 2017 alkua, uudistus ei koske sinua.

Mikä muuttui?

  • Eläkettä alkaa karttua 17 vuoden iästä alkaen.
  • Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa koko työuran ajan. Muutoksella on kuitenkin siirtymisaika, jonka aikana 53–62-vuotiaille kertyy 1,7 prosenttia eläkettä vuodessa. Siirtymisaika kestää vuoteen 2025 saakka.
  • Työntekijän työeläkemaksua ei enää vähennetä palkasta, josta eläke lasketaan.
  • Vanhuuseläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen. Eläkeikä nousee ikäluokka kerrallaan aina kolmella kuukaudella alkaen vuonna 1955 syntyneistä, joiden eläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden eläkeikä on 65 vuotta.
  • Jos eläkkeelle siirtymistä lykkää yli eläkeiän, eläkkeen määrää korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.
  • Fyysisesti tai henkisesti kuluttavan työn tekijät voivat jäädä tietyin ehdoin eläkkeelle jo 63-vuotiaana, mikäli työura on jatkunut vähintään 38 vuotta.
  • Osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Lisää muutoksia osoitteessa www.elakeuudistus.fi.

Usein kysyttyä: Eläkeuudistus

Keitä eläkeuudistus koskee?

Eläkeuudistus koskee kaikkia eläkkeenhakijoita, jotka aikovat eläkkeelle 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jo tätä ennen eläkkeelle siirtyneitä uudistus ei koske.

Uudistus ei myöskään vaikuta sinulle jo ennen 1.1.2017 karttuneeseen eläkkeeseen.

Eläkeuudistus vaikuttaa myös työnantajiin, kun työntekijä pitää jatkossa vakuuttaa jo 17-vuotiaana.

Uudistuksen myötä eläkemaksu vakautetaan 24,4 prosenttiin palkoista aina 2060-luvulle asti.

Yrittäjän alaikäraja työeläkevakuutukselle säilyy entisellään, eli 18 ikävuodessa.

Mikä on eläkeikäni eläkeuudistuksen astuttua voimaan?

Se riippuu siitä, koska olet syntynyt.

Uudistuksen tultua voimaan 1.1.2017 alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain kolme kuukautta joka ikäluokalta, kunnes se vuonna 2025 on 65 ikävuotta. Ensimmäinen ikäluokka jonka vanhuuseläkeikä nousee, on syntynyt vuonna 1955.

Vuoden 2030 jälkeen eläkeiän on tarkoitus sopeutua elinajan pitenemiseen. Perusideana on, ettei vain eläkkeellä olo pitenisi, vaan että osa pidemmästä eliniästä vietettäisiin työelämässä.

Emme vielä tiedä miten elinajan piteneminen kehittyy, mutta vanhuuseläkeikä voi nousta enintään kaksi kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden. Ensimmäisenä tämä koskee ikäluokkia, jotka ovat syntyneet vuonna 1965. Heidän vanhuuseläkeikänsä vahvistetaan vuonna 2027.

Jos töitä ja voimia riittää, työntekoa kannattaa kuitenkin jatkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen aina vähintään nk. tavoite-eläkeikään asti.

Jos nimittäin jäät eläkkeelle ylitettyäsi vanhuuseläkeiän, mutta ennen tavoite-eläkeikääsi, et ansaitse lisää eläkettä elinaikakertoimen pysyvästi nipistämää osuutta tasapainottamaan. Kun eläkkeelle jäämistä lykkää, ansaitsee enemmän eläkettä; tavoite-eläkeiässä olet ansainnut vähintään elinaikakertoimen aiheuttaman vähennyksen verran lisää eläkettä.

Voit laskea arvion tulevasta eläkeiästäsi eläkelaskuristamme.

Mikä on työuraeläke?

Eläkeuudistuksen myötä pitkän työuran fyysisesti tai psyykkisesti erittäin kuluttavassa työssä tehneet 63 vuotta täyttäneet henkilöt voivat hakea työuraeläkettä riippumatta siitä, mikä heidän vanhuuseläkeikänsä on.

Työuraeläkkeeseen vaaditaan 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Työn rasittavuuteen vaikuttavat tekijät tullaan määrittelemään laissa. Jokaisen eläkkeenhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti työterveyslääkärin lausunnon perusteella.