Hyöty irti työterveyspalveluista

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksen työhyvinvointi ei automaattisesti parane sillä, että työterveyspalveluihin panostetaan paljon rahaa. ”Rahat täytyy myös osata ohjata sinne, missä niitä tarvitaan. Jos yritys ei tunne ostamiensa työterveyspalveluiden sisältöä, ei toivottuja tuloksia välttämättä synny. Työpaikan ja työterveyshuollon välille tarvittaisiinkin tiiviimpää yhteydenpitoa”, sanoo Saariston Työhyvinvointiakatemian rehtori, työterveyslääkäri Ove Näsman.

Räätälöityjä palveluita

Työterveyspalvelut pitäisi räätälöidä erikseen jokaiselle työyhteisölle sopiviksi. Asiakkaan tarpeet ja toiveet tulee tunnistaa, jotta työterveyspalveluista saadaan irti paras mahdollinen hyöty. Näsmanin mukaan työterveyshuolto on tehotonta, jos se jätetään vain lakisääteiselle minimitasolle.  ”Jos työterveyshuolto tarkoittaa vain olemassa olevien sairauksien toteamista, ollaan hankalassa tilanteessa. Nopea lääkärille pääsy sairaustapauksessa on toki tärkeää, mutta se ei yksinomaan riitä. Tärkeämpää on panostaa ennaltaehkäisevään työhön, ja puuttua asioihin jo ennen kuin joudutaan hoitamaan varsinaisia sairauksia.”

Varhainen tuki ennaltaehkäisee ongelmia

Monella työpaikalla käytössä oleva varhaisen tuen malli pyrkii löytämään mahdolliset työkykyä uhkaavat ongelmat ja puuttumaan niihin ajoissa. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuollon edustaja voivat varhaisen tuen puitteissa etsiä yhdessä ratkaisuja jo ennen kuin ongelmat paisuvat suuremmiksi.

Näsmanin mukaan onnistunut varhainen tuki edellyttää keskinäistä luottamusta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä. ”Tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa kaikkien kolmen osapuolen välillä. Kaikkein tehokkainta on, jos kaikki istuvat yhdessä alas keskustelemaan.” Työntekijän ja työterveyslääkärin väliset keskustelut ovat aina vaitiolovelvollisuuden alaisia, mutta työntekijän luvalla myös työnantaja voidaan sisällyttää tapaamisiin.”Työntekijät voidaan ottaa mukaan hyvinvoinnin kehittämiseen myös esimerkiksi Metal Age -menetelmän avulla. Siinä kaikkien työyhteisön jäsenten mielipiteet pääsevät esille, joten tavoitteisiin myös sitoudutaan”, Näsman kertoo.

Työntekijä avainasemassa

Työhyvinvointi on siis kolmen kauppa; työterveyshuollolla ja työnantajalla on tärkeä rooli turvallisen ja terveellisen työympäristön luomisessa, mutta myös työntekijällä itsellään on iso vastuu omasta hyvinvoinnistaan. ”Työnantaja ja työterveyshuolto voivat toki tukea ja antaa välineet hyvinvoinnille, mutta esimerkiksi omiin elintapoihinsa voi parhaiten työntekijä itse vaikuttaa”, Näsman muistuttaa.

Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon lisäksi myös eläkevakuutusyhtiöllä on oma roolinsa työhyvinvoinnin edistäjänä. Veritas tarjoaa kaikille asiakkailleen asiantuntemusta ja konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen.Jos tämä ei riitä ennaltaehkäisemään työkyvyn menettämistä yksittäisen työntekijän kohdalla, kyseeseen saattaa tulla Veritaksen suunnittelema ammatillinen kuntoutus, joka voi lisätä työvuosia huomattavastikin ja hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. 

 

VERITAS ELÄKEVAKUUTUS
Markkinointiviestintä

Aiheesta lisää viikkoblogeissamme

Lue myös Veritaksen työhyvinvoinnin asiantuntija Katri Wännisen mietteitä työterveyspalveluista ja Leeni Niittonen-Laineen kirjoitus varhaisesta tuesta Talouselämän viikkoblogissa!