Oikea-aikaisella kuntoutuksella lisävuosia työhön

Eläketurvakeskuksen maaliskuussa julkistaman tutkimuksen mukaan työeläkeyhtiöiden tarjoamalla ammatillisella kuntoutuksella voidaan pidentää työuria. Avainsana kuntoutuksessa on kuitenkin oikea-aikaisuus, se että toimenpiteet aloitetaan tarpeeksi ajoissa.

Ammatillisesta kuntoutuksesta näyttäisi olevan konkreettista hyötyä sekä kuntoutujalle että työnantajalle. ”Se aloitetaan valitettavasti vain usein liian myöhään”, toteaa ammatillisen kuntoutuksen linjauksista vastaava lakimies Tiina Laine Veritas Eläkevakuutuksesta. ”Moni on jo hakemusvaiheessa määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Eläkkeeltä on vaikeampi lähteä kuntoutukseen, ja siksi onnistumisprosentti on pienempi, kuin jos hakija olisi vielä aktiivisesti työelämässä. Myös kuntoutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet saattavat näin olla huonommat”, Laine tiivistää.

Työelämässä mukana olevan hakijan kuntoutusta on myös helpompi suunnitella, jos esimerkiksi uutta suuntaa työelämään voi hakea oman työnantajan palveluksessa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan tai työttömän kuntoutujan lähtökohdat ovat tästäkin näkökohdasta heikommat.

Työkyvyttömyys usein pääroolissa

Suomessa sairaus tai vamma näyttää usein saavan pääosan yksilön työkykyä määriteltäessä. ”Medikalisoitunut ajatustapamme korostaa usein sairautta ja vammaa sen sijaan, että rakentavasti pohdittaisiin kuntoutujan mahdollisuuksia muuttuneessa elämäntilanteessa. Pahimmillaan ihmiset tyrkätään erikoissairaanhoidon kautta eläkehakemuskierteeseen ilman, että kukaan ottaa kantaa vielä jäljellä olevaan toimintakykyyn, eli kaikkeen siihen, mikä terveydentilan rajoitteista huolimatta on edelleen mahdollista”, Laine pahoittelee suomalaista asennetta työkykyyn.

”Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa näytetään olevan Suomea hieman edellä. Siellä vajaakuntoisuuden arvioiminen tapahtuu, ei kaksi- vaan viisiportaisen asteikon mukaan. Jäljellä olevaa työkykyä pystytään siten hyödyntämään tarkemmin, ja sekä työelämän että sosiaaliturvan rakenteet tukevat tätä”, Laine pohtii.

Suomessakin asia näyttää saavan uutta vauhtia työmarkkinaosapuolten julkaiseman työurasopimuksen mukaan. Siinä tavoitteena on mm. työterveyshuollon roolin kasvattaminen työhyvinvointiasioissa. ”Työterveyshuollolla on tiedot työpaikasta, sen terveys- ja työkykyriskeistä, sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyden syistä, jolloin on luontevaa, että se huolehtisi yhdessä työpaikan kanssa työkyvyn ylläpitämisestä ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemisestä. Lisäksi sillä olisi kelpo rooli työntekijöiden sairauksien hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnissa. Tällöin työeläkeyhtiön tehtävänä olisi tarjota työpaikolla asiantuntemusta työkyvyn arvioinnissa sekä ammatillisessa kuntoutuksessa.”

 

Eläketurvakeskuksen kuntoutustutkimukseen pääset tutustumaan tästä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimukseen voit tutustua sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.