Nukuitko huonosti? Ei haittaa, usein se tuntuu kurjemmalta kuin mitä on

Meillä jokaisella on yksilöllinen unen tarve. Unen määrä on riittävä, kun uni koetaan virkistävänä. Välillä nukkumisesta ei kuitenkaan ole tulla mitään.

Professori, psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila turkulaiselta lääkäriasema Elonilta rauhoittelee. ”Väliaikainen unettomuus on tavallista, noustaan yön aikana tavallaan unen pintaan. Nämä niin sanotut huonosti nukutut yöt eivät ole terveydelle haitallisia, vaikka ne tuntuisivatkin kurjilta.”

Uni ei itse asiassa olekaan kehittynyt sellaiseksi, että nukutaan kuin tukki. ”Ei ihminen nuku välttämättä niin edes täysin terveenä.”

Vaikeassa unettomuudessa unen laatu häiriintyy useampana yönä viikossa useamman kuukauden ajan. ”Tällöin kognitiiviset kyvyt kuten keskittyminen, tarkkaavaisuus, päätöksentekokyky, koko selviytyminen arjessa, kärsivät. ”

Unettomuuden taustalla monta tekijää

Unettomuuden taustalla voi olla monta tekijää. ”Jotkut sairaustilat, kuten mania, voivat häiritä unta akuutin vaiheen aikana. Myös keskushermoston eri häiriöt saattavat rikkoa unen arkkitehtuuria”, Korkeila kertoo. ”Samaa tekevät sydänsairaudet, astma, ylipaino ja siitä usein johtuva uniapnea sekä monet mielenterveyden häiriöt.”

Työstressikään ei ole epätavallinen unettomuuden taustatekijä. ”Ruumiillinen työ ei välttämättä lisää unettomuutta, mutta kognitiivinen, näytöllä tapahtuva työ saattaa tehdä sitä.”

Professori varoittelee etenkin iltaisin tehtävästä näyttöpäätetyöstä. ”Tietokoneen näyttö lähettää sinistä valoa, mikä kohottaa vireystilaa.” Hän neuvookin välttämään älypuhelinten tai tietokoneiden käyttöä klo 22 jälkeen. ”Televisionkin katselu on hyvä lopettaa viimeistään yhdentoista aikaan, jos aikoo puolen yön aikoihin nukkua.”

Uni on ansaittava

Tutkijat sanovat, että uni on ansaittava. ”Jatkuva lepo ei johda parempaan uneen – meidän pitäisi myös muistaa liikkua. Kiireisen arjen vastapainona vapaa-aikamme on usein hyvin passiivista, vietetään sitä aikaa sohvalla television tai älypuhelimen seurassa. Se ruokkii unettomuutta.”

Nukkumaanmenoa edeltävä viimeinen tunti on syytä rauhoittaa esimerkiksi lukemiselle ja mieltä rasittavien asioiden läpikäynnille. ”Myös tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat hyvä keino yrittää taklata unettomuutta. Hyvä harjoitus on esimerkiksi oman rauhallisen hengityksen seuraaminen. Näin huomio kääntyy ikävistä ajatusmalleista muualle ja unen päästä saa helpommin kiinni.”

Kovin stressaantuneena tai masentuneena näitä neuvoja voi olla vaikea toteuttaa. ”Vaihtelevista syistä lääkehoitoon voi tulla tarve, mutta silloin puhutaan hyvin tilapäisestä käytöstä. Tällöin kyseeseen voi tulla nukahtamislääke tai väsyttävä masennuslääke sopivan pienissä annoksissa. Unettomuutta aiheuttavissa mielenterveysongelmissa mielen hoitaminen korjaa unta.”

Unilääkkeiden haittana on se, että niiden käyttö on usein vaikea lopettaa. ”Kun ne lopetetaan, iskee usein niin kutsuttu rebound-unettomuus. Siitä on yleensä iso kynnys selvitä.”

 

Kokeile näitä!

  • Liiku enemmän - myös rauhallinen kävely auttaa
  • Vältä älypuhelinten ja tablettien käyttöä juuri ennen nukkumaanmenoa
  • Älä työskentele näyttöpäätteellä iltaisin
  • Sulje televisio tuntia ennen nukkumaanmenoa
  • Rauhoitu lukemalla, käy läpi mieltäsi painavia asioita
  • Harjoittele tietoista läsnäoloa
  • Pidä makuuhuoneesi pimeänä