”Työ pitää minut nuorena!” Helsingin Svenska Teaternissa ei odoteta eläkkeelle pääsyä

Intohimo työtä kohtaan, nöyrä asenne ja mukavat työkaverit. Siinä ovat Helsingin ruotsalaisen teatterin ohjaaja Sven Sidin ja kuiskaaja Ritva Ahlbäckin mukaan pitkän työuran ainekset. Heillä ei ollut kiire eläkkeelle, vaan kumpikin päätti jatkaa työelämässä vielä pitkään lakisääteisen eläkeiän jälkeen.

Ohjaaja Sven Sid aloitti näyttelijänä Svenska Teaternissa vuonna 1969, ja siirtyi vuosien kuluessa pikkuhiljaa ohjaamiseen. Viime syksynä hän jäi eläkkeelle, 68-vuotiaana ja 40 teatterivuoden jälkeen.

Myös kuiskaaja Ritva Ahlbäck täytti viime syksynä 68 vuotta. Vaikka hän onkin saavuttanut iän, jolloin työeläkelakien mukaan on viimeistään aloitettava eläkkeen nostaminen, päätti hän jatkaa työntekoa eläkkeen rinnalla. ”Puhuin esimieheni kanssa ja kysyin, olisiko minun mahdollista jatkaa työntekoa. Se sopi hänelle, joten täällä sitä ollaan edelleen”, Ahlbäck kertoo. Hän teki uuden, tuntipohjaisen työsopimuksen freelance-periaatteella. Pääosin kaikki on kuitenkin jatkunut ennallaan. ”Oikeastaan olen töissä ihan yhtä monta tuntia kuin ennenkin ja teen samoja työtehtäviä”, hän kertoo.

Tiimityö ja vuoropuhelu muiden kanssa tekevät työstä kiinnostavaa

Ohjaajana Sid kantoi kokonaisvastuun näytelmästä. Ohjaaja ja teatterinjohtaja ovat ensimmäiset, jotka lukevat käsikirjoituksen. Ohjaaja syventyy sitten tarinaan, etsii taustatietoa ja tekee näytelmästä kiinnostavan. Sitten hän valitsee näyttelijät yhdessä teatterinjohtajan kanssa.

”Taustatyö tehdään pääosin yksin, mutta lopullinen tuote on aina tiimityön tulosta. Ohjaaja luo näytelmän yhdessä muiden kanssa.” Sidin mukaan erilaiset ihmiset ja vuoropuhelu heidän kanssaan on yksi työn antoisimmista puolista. ”Kun tekee luovaa työtä, ei ole koskaan tylsää.”

Myös Ahlbäckin kuiskaajantyö edellyttää läsnäoloa näytelmän tuotannossa alusta loppuun. Hän osallistuu harjoituksiin ja auttaa näyttelijöitä tekstin kanssa. ”Käyn läpi käsikirjoitusta ja harjoittelen sitä näyttelijöiden kanssa, ja autan heitä tarvittaessa esitysten aikana. Olin aina kiinnostunut teatterista, mutta en halunnut seistä näyttämöllä, joten tämä työ sopii minulle oikein hyvin.”

Nuku yön yli ennen kuin luovutat

Sid on saanut kokea vuosien aikana sekä myötä- että vastoinkäymisiä. ”Tuntuu totta kai hyvältä, jos näytelmästä tulee menestys. Mutta teatterimaailma on sellainen, että voi tulla sekä ylä- että alamäkiä. Kyllähän minä ajattelin lopettaa monta kertaa, mutta jotenkin sitä aina puri hammasta ja jatkoi. Nöyrä asenne on auttanut siinä; jos nyt menee hyvin, niin myöhemmin voi mennä huonommin, ja päinvastoin. Kannattaa nukkua yön yli, ennen kuin tekee mitään radikaalia” Sid sanoo.

Hän ei ole palannut eläkkeelle jäämisensä jälkeen Svenska Teaterniin ohjaajana – ainakaan vielä. Kipinä teatteria kohtaan ei ole kuitenkaan sammunut. ”Käyn edelleen paljon teatterissa, ja juuri nyt ohjaan näytelmää Inkoon Degerbyssä”, Sid paljastaa.

Työ antaa energiaa ja pitää liikkeessä

Mikä sitten saa Ahlbäckin jaksamaan töissä, vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin? ”Minä olen edelleen hyvässä kunnossa, joten en näe mitään syytä lopettaa. Haluan mielelläni jatkaa työntekoa niin kauan kun se on mukavaa ja jaksan.” Ahlbäckin mukaan mukavat työkaverit ovat työssä viihtymisen kannalta tärkeintä. ”Oikeastaan en ole koskaan odottanut eläkkeelle pääsemistä, koska olen aina viihtynyt niin hyvin töissä. Työ pitää minut liikkeessä ja auttaa pysymään nuorena.”

Kuva 1: Västra Nyland / Nina Ahtola
Kuva 2: Svenska Teatern / Tomas Grönvall