Yrittäjän hyvinvointi syntyy arjen tasapainosta

Veritas tarjosi viime vuonna joukolle yrittäjiä elämäntapa-analyysin, jossa mitattiin sydämen sykevälin vaihteluita. Analyysi antaa kuvan tutkittavan henkilön arjen tasapainosta; stressin ja palautumisen välisestä suhteesta. Tulokset kertovat suomalaisten yrittäjien voivan kaiken kaikkiaan hyvin, mutta parannettavaakin löytyy.

Hyvinvointianalyysi antaa rehellisen kuvan testattavan henkilön päivittäisestä hyvinvoinnista, sillä mittausta ei toteuteta testiympäristössä vaan tavallisen arjen keskellä. Analyysin osallistuneet yrittäjät käyttivät huomaamatonta mittaria kolmen vuorokauden ajan, käyden töissä, urheillen ja tehden muita normaaleja askareita. Tietokoneohjelman avulla tulokset piirtyvät kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinnin kuvaajaksi.

Vuoden 2013 aikana Veritas tarjosi hyvinvointianalyyseja yrittäjille Karjaalla, Turussa ja Tampereella. Paikkakuntien tulosten välillä oli hienoisia eroja, mutta suuret linjat olivat samanlaiset kaikkialla. ”Yhteenvetona voidaan sanoa, että yrittäjät voivat melko hyvin, mutta palautumiseen ei jää riittävästi aikaa”, Folkhälsanin tutkimuslääkäri Bjarne Östman kertoo.

Unen laatu avainasemassa

Usein ajatellaan, että riittävä uni on avain hyvään palautumiseen. Tässä ollaan oikeilla jäljillä, mutta asia on hieman monimutkaisempi. ”Unen määrä ei yksin kerro palautumisesta. Toisaalta lyhytkin yöuni, mikäli se on laadullisesti hyvää, voi toimia tehokkaana palauttajana”, Östman kertoo.

Unen laatu voi heikentyä esimerkiksi liian rajusta liikunnasta myöhään illalla. Myöskään se kuuluisa yömyssy ei paranna unen laatua, vaikka nukahtaminen helpottuisikin. Veritaksen hyvinvointianalyyseihin osallistuneilla yrittäjillä unta kertyi riittävä määrä, keskimäärin 7–8 tuntia yössä. Unen laadussa oli kuitenkin alueellisia eroja. ”Palautuminen vaikeutuu iän myötä, ja tämä näkyi myös mittaustuloksissa. Niillä paikkakunnilla, joilla osallistujat olivat nuorempia, tapahtui myös suhteessa enemmän palautumista yöunen aikana”, Östman kertoo.

Kokonaisuus ratkaisee

Myös liikunta on hyvä palauttaja, kunhan itseään ei rääkkää liikaa. Rauhallista terveysliikuntaa pitäisi kertyä puolisen tuntia päivässä. Sen lisäksi olisi hyvä hikoilla ja nostaa sykettä kuntoliikunnassa kaksi tai kolme kertaa viikossa. Veritaksen mittauksiin osallistuneilla yrittäjillä oli kehuttava määrä rauhallista liikuntaa päivittäin, mutta kehittävän kuntoliikunnan osuus olisi voinut olla hieman korkeampi.

Rauhallinen liikunta palauttaa elimistöä tehokkaammin, kun taas hikijumpat kehittävät kuntoa ja ylläpitävät lihasvoimaa. ”Liikunnan suhteenkin kannattaa katsoa kokonaisuutta. Jos on valmiiksi hyvin stressaantunut esimerkiksi töissä, ei kannata lisätä kuormitusta rankalla fyysisellä rääkillä. Jos arjessa on meneillään kovin stressaava vaihe, kannattaa liikkua matalammalla intensiteetillä”, Östman vinkkaa. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kun kulkevat käsi kädessä. 

Entäpä sitten fyysisesti raskas työ, onko se terveellisempää kuin toimistossa istuminen? ”Fyysinen kuormitus töissä ei ole välttämättä sinänsä pahasta, mutta siinäkin on aste-eroja. Fyysisesti raskas työ voi esimerkiksi kuormittaa elimistöä yksipuolisesti.” Ruumiillista työtä tekevänkin on siis tärkeää kiinnittää huomiota vapaa-ajan liikuntaan.

Palautua voi myös keskellä päivää

Yrittäjän arki on usein kiireistä, ja voi tuntua vaikealta mahduttaa kalenteriin vielä erillinen aika palautumiselle. ”Kannattaa miettiä omaa ajankäyttöään, ja yrittää nähdä kokonaisuus. Palautumiseen pitää varata aikaa, mutta siitä ei toki saa tulla uutta stressimomenttia muiden joukkoon.” Östmanin mukaan myös töissä voi palautua, jos saa työskennellä ilman häiriöitä, ja työkuorma tuntuu hallittavalta ja jäsennellyltä. Myös pienet ”voimanokoset” kesken päivän voivat tehdä ihmeitä.

”Oma motivaatio on kaiken a ja o. Monelle hyvinvointianalyysi toimii ikään kuin herättäjänä; syke ei valehtele, joten mittaus antaa totuudenmukaisen kuvan arjen tasapainosta. Siltä pohjalta on hyvä lähteä tekemään muutoksia oman hyvinvoinnin edistämiseksi”, Östman kertoo.

”Vaikka arki olisi kuinka kiireistä, kannattaa omaan hyvinvointiin kiinnittää huomiota. Se on loppujen lopuksi priorisointikysymys; oma hyvinvointi tulisi olla tärkeysjärjestyksessä korkealla.”