Sijoitusjohtaja Niina Bergring: Vastuullisuus on kestävää kehitystä  

Tänään on historiallinen päivä, Barack Obaman sanoin: ”Planeettamme käännekohta”.

Tänään 4.11. astuu vihdoin voimaan Pariisin sopimus, jossa niin rikkaat kuin köyhemmätkin valtiot sitoutuvat toimiin maapallon lämpenemistä vastaan. Pariisin sopimus vaatii jokaista valtiota tekemään suunnitelman, kuinka maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa maksimissaan kahteen celsiusasteeseen. Näin voidaan estää katastrofaaliset elinolojamme vaikeuttavat ympäristön muutokset kuten jatkuva jäätiköiden sulaminen, meriveden tason nousu ja muuttuvat sääkuviot.

Sijoittajia on jo pitkään kutsuttu mukaan vastuullisuustalkoisiin ja kehitys onkin ollut huimaa. Globaalit sijoittajat ovat viime vuosina perustaneet yhteistyöryhmiä, kuten CDP ja PRI, joiden avulla on onnistuneesti kannustettu yrityksiä ja varainhoitajia toimimaan vastuullisesti ympäristön, yhteiskunnan sekä hyvän hallintotavan hyväksi (ESG).

Otsikoissa usein välähtelevätkin sijoittajien yksittäiset vastuullisuuden teot, jotka liittyvät ympäristön ongelmien ratkomiseen kuten energiatehokkuus- ja aurinkovoimalainvestointeihin tai sijoitussalkun hiilijalanjäljittämiseen ja joidenkin sijoituskohteiden poissulkemiseen.

Vastuullisuus on kuitenkin käsitteenä erittäin laaja-alainen ja kaikenkattava. Vastuullisuus määrittyy hienosti YK:n Agenda2030-dokumenteissa, kaikkia maita koskevassa kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Agenda2030 määrittää vastuullisuuden systeemiajattelijoiden tavoin ja agendan 17 kestävän kehityksen tavoitetta pyrkivät parantamaan ihmisyyden ja planeettamme olemassaolon edellytyksiä kokonaisuutena. Agenda 2030 -dokumentin tavoitteet on jäsennelty viiden P:n alle: People, Planet, Prosperity, Peace ja Partnership. Näiden otsikoiden alta löytyvät kestävän kehityksen päätavoitteet.

Suomen Valtioneuvoston Kanslia toteaa verkkosivuillaan, että Agenda2030-toimintaohjelman läpileikkaava ajatus on globaalien haasteiden keskinäisriippuvuus ja ratkaisujen kokonaisvaltaisuus. Hallituksemme on laatimassa Suomelle kansallisen toteuttamissuunnitelman tämän vuoden loppuun mennessä.

Suomessa on määritetty kestävän kehityksen indikaattorit, jotka toimivat myös ohjenuorana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukselle ja joiden avulla arvioidaan miten Agenda2030 jo toteutuu Suomessa muihin maihin verrattuna.

Ensi vuonna tullaan määrittämään, millä osa-alueilla Suomessa ollaan jo pitkällä ja millä osa-alueilla meillä on parantamisen varaa. Eläkejärjestelmän edustajana iloitsen siitä, että uskon Eläkejärjestelmämme olevan edelläkävijän asemassa joissakin indikaattoreissa, joihin sekä itse järjestelmä että me sen toteutuksessa työskentelevät voimme aktiivisesti vaikuttaa. Näistä esimerkkeinä mainittakoon tasa-arvoisuus, taloudellinen huoltosuhde, avoin hallinto ja luottamuspohja instituutioihin. (2017 Eläkeuudistus ja MMGPI arviointi esimerkkeinä teoista ja riippumattomista arvioista)

Tästä pääsenkin kysymykseen siitä, miten suomalainen eläkeyhtiö voi sanan vastuullisuus määrittää sijoitustoiminnassaan. Olemme jo nähneet, että vastuullisuus on jotakin kokonaisvaltaista ja moniulotteista. Sen olisi otettava kantaa ihmisten ja planeetan hyvinvointiin laaja-alaisesti. Sen tulisi edistää pitkäjänteistä tasa-arvoa ja tasapainoista yhteiskuntaa harmoniassa luonnon kanssa. Vastuullisuus on läpinäkyvää ja pitkäjänteistä toimintaa. Itse eläkejärjestelmä ja sen laadukas järjestäminen sinällään on tärkeä osa yhteiskuntamme vastuullista toimintaa.

Veritas on tällä viikolla allekirjoittanut UNEP:n ja PRI:n aloitteen ”Fiduciary Duty in the 21st Century”, joka on merkki siitä, mihin me täällä Veritaksen sijoitusorganisaatiossa uskomme: vastuullisuus on hyvin kokonaisvaltaista ja koskee kaikkea tekemistämme. Otamme uskotun miehen vastuumme vakavasti toimimalla itse vastuullisesti ja kehottamalla sijoituskohteitamme samaan. Kaiken toiminnan tulee olla ammattimaista ja edunsaajiemme etujen mukaista.  Vältämme intressiristiriitoja, otamme sijoitustoiminnassamme huomioon vastuullisuusasiat kokonaisvaltaisesti ja aina tapauskohtaisesti sekä toiminnallamme pyrimme vahvistamaan rahoitusmarkkinan vakaata toimintaa.

Agenda2030 on loistava globaali toimintaohjelma. Samoin on Pariisin sopimus. Ratkaiseva muutos, se Barack Obaman ”Planeettamme käännekohta”, mielestäni tapahtuu vasta sitten, kun me joka ikinen ihminen omalla toiminnallamme - niin kuluttajina kuin työntekijöinäkin - sulautamme sanan vastuullisuus kaikkeen tekemiseemme, aitoina systeemiajattelijoina. Mene sinäkin tekemään oma lupauksesi paremman tulevaisuuden puolesta!

 

Niina Bergring

 

 

Avainsanat