Sijoitusjohtaja Niina Bergring: Ilmastonmuutoksen pysäytys on meidän jokaisen vastuulla

Käynnissä ovat globaalit tietoisuustalkoot – olemme kaikki, halusimme sitä tai emme, osaltamme vastuussa maapallon ja elinympäristömme voinnista ja tulevaisuuden hyvän elämän mahdollistamisesta tällä planeetallamme.

Maapallomme ekosysteemi on deterministinen luonnon lakien mukaan toimiva elävä kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen on kuitenkin luontokappaleena muista eläimistä poikkeava. Homo sapiensin aivojen kehittyminen mahdollisti puhetaidon ja sen jatkeena ajattelun ja reflektion taidon[i], mikä sai meidät ihmiset innovoimaan ja kehittymään aivan erityisellä tavalla. Tämä kehitys sai meidät ehkä myös ajattelemaan, että maailma on luotu meitä varten. Emme aina osanneet ajatella, että teknologioiden ja taloutemme kehittymisellä on myös lieveilmiöitä ympäristöömme.

Kestävä kehitys, sustainability, on onneksi noussut vahvasti yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tieteen ja tietämyksen kehittyessä on viime vuosikymmenien aikana alettu ymmärtää ihmisen maapallolle ja ympäristöllemme sekä omalle tulevaisuudellemme aiheuttamia uhkia. Ymmärretään myös, että ihminen on muiden elollisten olioiden tavoin riippuvainen ympäristönsä hyvinvoinnista, ainakin nykyisten tunnettujen teknologioiden vallitessa.

Käsite ”sustainable development” onkin Brundtlandin komission toimesta määritetty alun perin talouden kehittymisen aktiviteettina joka täyttää nykypäivän tarpeet kuitenkin niin, että tulevien sukupolvien kykyä täyttää omia tarpeitaan ei heikennetä. ("Sustainable development is development that meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs." Brundtland Report, WCED 1987). EU käyttää tätä samaa määritelmää[ii] ja tämä onkin loistava ohjenuora kaiken ihmisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnille.

Useat maailman maat ja myös yksityinen sektori ovat ymmärryksen kasvettua pyrkineet eri foorumeissa edistämään globaaleja talkoita kestävän kehityksen mahdollistamiseksi, kuitenkin vaihtelevin tuloksin.[iii] Viime aikoina on hyvin vahvasti keskitytty nimenomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ymmärtämiseen ja niiden torjumiseen. Viimeisin maailmanlaajuinen ponnistus, Pariisin sopimus 2015, velvoittaa useat maat vähentämään hiilidioksidipäästöjä jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamia odotettuja uhkia saataisiin edes hieman hillittyä.

Suomikin on ratifioinut Pariisin sopimuksen. Tämä tarkoittaa, että Suomi on sitoutunut alentamaan hiilidioksidipäästöjään jopa negatiivisiksi vuoteen 2030 mennessä[iv]. Tämä on erittäin iso tavoite, joka pitäisi toteuttaa nopeasti. Jokaisen tulisi aloittaa toimet ihan heti, jotta näihin haastaviin tavoitteisiin olisi mitään mahdollisuutta yltää tiukassa tavoiteaikataulussa [v].

Mietinkin usein itse, miten minä voin muuttaa käyttäytymistäni ja toimintaani, jotta voisin saada aikaan Pariisin sopimuksen mukaista muutosta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yksittäiset kuluttajat ovat avainasemassa maailmaa muutettaessa, sillä suuri osa päästöjä nivoutuu kuluttamiseen tavalla tai toisella. Tein oman Yhteiskuntasitoumuksen vuonna 2016. Siinä lupasin muutamia asioita joita olen pyrkinyt toteuttamaan ja olen keksinyt uusiakin: olen siirtynyt uusiutuvan energian sähkösopimukseen ja ajan uusiutuvalla dieselillä autoa kollegan kanssa yhteiskyydillä aina kun voin.

Työssäni mietin myös, miten Veritas voi olla mukana talkoissa ja toteuttaa Pariisin sopimuksen mukaista muutosta toiminnassaan. Finanssiala sektorina on yksi vähiten päästöjä toiminnallaan aiheuttavista sektoreista, joten omaa toimintaamme tehostamalla ja muuttamalla emme saa viisareita liikahtamaan. Toki se ei saa olla tekosyy olla tekemättä mitään!

Sen sijaan olemme globaalina pitkän aikavälin sijoittajana aitiopaikalla mukana tietoisuustalkoissa. Yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa vaikutamme yritysten toimintaan ja pääoman allokoitumiseen kestävämpään toimintaan. Veritas on esimerkiksi yhtenä 225 sijoittajasta mukana Climate Action100+ aloitteessa, joka lähtee yhä aktiivisemmin vaikuttamaan maailman suurimpiin yrityksiin muutoksen nopeuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Tämä on kuitenkin hyvin välillistä ja hidasta vaikuttamista. Mutta, esimerkkejä on jo tuloksista. Monet Pohjoismaiset sijoittajat ja yritykset ovat olleet jo vuosia edelläkävijöitä toimintansa vastuullisessa toteuttamisessa ja hieman vaikeammatkin tapaukset maailmalla ovat vihdoin alkaneet taipua sijoittajien vaatimuksiin[vi].

ESG politiikkamme mukaan pyrimme ymmärtämään kestävän kehityksen tiedettä ja sen kehittymistä ja integroiman tämän osaamisen kaikkiin sijoituspäätöksiimme parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta aihealue on kokonaisvaltaisuutensa ja globaaliutensa takia hyvin haastava. Schrödinger totesi jo kauan sitten viisaasti siitä laaja-alaisuuden ja monitieteisyyden haasteesta, jonka tunnistan jokapäiväisessä sijoittajan työssäni päivä päivältä yhä akuutimmin[vii]. Sijoittajien on jatkossa oltava yhä enemmän systeemiajattelijoita ja tulevaisuudentutkijoita. Vaikka tunnemme itsemme joskus pieniksi ja tietämättömiksi tämän haasteen edessä, jatkamme opiskeluamme rohkeasti.

Sijoittajien työkalut ja toimintaohjeistus kehittyvät onneksi vauhdilla. Tällä hetkellä hyviä neuvoja sijoittajille ja yrityksille nimenomaan ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia analysoimaan tarjoaa globaaliksi standardiksi nopeasti kipuava TCFD . WWF on myös tehnyt hyvää työtä ja julkaisi juuri sijoittajille suunnattuja neuvoja ilmastoriskien huomioimiseen sijoitustoiminnassa.

Veritas on myös arvioinut globaalin osakesalkkunsa 2i Investing initiativen ”Climate alignment” testillä. Analyysi näytti, että salkkumme on linjassa Pariisin tavoitteiden kanssa ja varsinkin fossiilisten polttoaineiden osalta salkkumme on huomattavan vihreä. 2i kehittää analyysityökaluaan nopeasti yhä kattavammaksi, sitä mukaa kuin luotettavan datan saanti helpottuu.

Me Veritaksessa teemme kovasti töitä Suomen eläkejärjestelmän kestävyyden eteen varmistamalla parhaan mahdollisen tuoton maltillisella riskitasolla. Kestävän kehityksen osaaminen ja ymmärrys osana sijoitusanalyysiä ja varsinkin ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuminen, sen riskien sekä tämän muutoksen mahdollisuuksien ymmärtäminen, kuuluvat myös oleellisesti työhömme vastuullisena pitkän aikavälin sijoittajana.

Meillä jokaisella on vastuu siitä jalan- ja kädenjäljestä, jonka tänään jälkipolville perinnöksi jätämme. Fakta on, että jos meistä ihan jokainen tekisi heti voitavansa, suurta muutosta saataisiin aikaan. Tietoisuustalkoot onneksi näyttävät toimivan ja muutosta on ilmassa. Tule sinäkin mukaan talkoisiin!

Niina Bergring

 

[iii]  Portney, Kent E. 2015. Sustainability. The MIT Essential Knowledge Series

[v] A Roadmap for rapid decarbonization. Johan Rockström, Owen Gaffney, Joeri Rogelj, Malte Meinshausen,Nebojsa Nakicenovic and Hans Joachim Schellnhuber (March 23, 2017) Science 355 (6331), 1269-1271.

[vii] Schrödinger, ”What is Life” 1944. Quote:

“We have inherited from our forefathers a keen longing for unified and all-embracing knowledge…. Yet, the spreading of both width and depth of the multifarious branches of knowledge during the last hundred or so years has confronted us with a dilemma: We feel that we are only now beginning to acquire reliable material for welding together the sum of total of all that is known to a whole. On the other hand it has become next to impossible for a single mind fully to command more than a specialized portion of it, I can see no escape from this dilemma, lest our true aim be lost forever, than that some of us should venture to embark on the synthesis of facts and theories, albeit with second hand and incomplete knowledge of some of them and at the risk of making fools of ourselves.”

Avainsanat