Finanssivalvonta selvitti sijoitustoiminnan kustannuksia työeläkealalla

Veritaksen sijoitustoiminnan epäsuorat kulut, eli ulkopuolisille varainhoitajille maksetut hallinnointi- ja tuottosidonnaiset palkkiot, olivat selkeästi alhaisemmat kuin alalla keskimäärin. Ulkopuolisille varainhoitajille  maksetut palkkiot olivat 1,13 prosenttia ulkoisista sijoituksista kun alan keskimääräinen kulu oli 1,52 prosenttia ulkoisista sijoituksista.

Sen sijaan sijoitustoiminnan suorat kulut olivat jonkin verran korkeammat kuin alalla keskimäärin. Alan keskimääräinen kulu suhteessa sijoitettuun pääomaan oli 0,10 prosenttia, kun vastaava luku Veritaksessa oli 0,25 prosenttia.

Sijoitustoiminta on erittääin vahvasti skaalautuvaa toimintaa johon kohdistuu verraten isot kiinteät kustannukset. Sijoitustoiminnan suhteelliseen kulurakenteeseen saa sitä isomman hyödyn mitä suurempaa varallisuutta organisaatio hoitaa.

Eläkevakuuttajien sijoitustoiminnan kuluihin luetaan suoran sijoitustoiminnan kulut kuten sijoituspäätöksenteon ja sijoitusten hallinnoinnin sekä sijoitusten riskienhallinnan suorat kulut (esimerkiksi henkilöstökulut ja järjestelmäkulut) sekä ulkopuolisille varainhoitajille maksetut hallinnointi- ja tuottosidonnaiset palkkiot.

Veritaksen kaikki kulut kaikista sijoituksista olivat 0,95 prosenttia sijoitetusta pääomasta, kun vastaava luku alalle oli 0,83 prosenttia.

Ero selittyy osaksi yllämainittujen skaalaetujen puutteesta ja osaksi suuremmasta allokaatiosta ulkoistetuille varainhoitajille.

Veritaksen ulkoisten sijoitusten osuus kaikista sijoituksista oli 61 prosenttia kun alalle tämä osuus oli keskimäärin 50 prosenttia. Suunniteltu fuusiomme Pensions Alandian kanssa nostaa toteutuessaan Veritaksen hallinnoitavien varojen määrää n. 10 prosenttia ja tuo näin sijoituskuluissa jonkin verran synergiaetuja sijoitustoiminnon kulurakenteeseen.

Keskimääräistä parempi vuosittainen tuotto

Työeläkevakuuttajien yhteiskunnalta saatu lainmukainen mandaatti on sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. ETKn tekemien kestävyyslaskelmien pitkän aikavälin oletuksena käytetään 3,5 prosentin reaalituotto-olettamaa eläkevaroille. Kaikki sijoitustoiminnasta aiheutuvat kulut vähennetään markkinatuotoista ennen tuottojen raportointia julkisuuteen. Tuotto-olettaman kanssa vertaillaan siis aitoja nettotuottoja.

Veritaksen pitkän aikavälin vuosittainen tuotto vuodesta 1997 alkaen on ollut 4,4 prosenttia reaalisesti ja 6,0 prosenttia nimellisesti, eli huomattavasti kestävyyslaskelmien tuotto-olettamaa korkeampi. Eläkeyhtiöiden keskimääräinen nimellinen vuosituotto oli 5,8 prosenttia vastaavalla ajalla (TELA). Veritaksen pitkän aikavälin tuotto on ollut korkeampi kuin eläkevakuutusyhtiöiden keskimääräinen tuotto.

Fivan selvitykseen osallistuneiden eläkevakuuttajien yhteinen varallisuus oli n. 188 miljardia euroa, joka on keskimäärin n. 7 miljardia euroa per toimija. Eläketoimijasektori on kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Toisaalta on muutama hyvin iso toimija ja toisaalta hyvin monia varsin pieniä toimijoita kuten esimerkiksi eläkesäätiöt ja -kassat. Kokonaisvarallisuudesta viiden työeläkeyhtiön osuus oli 117 miljardia euroa ja keskimääräinen sijoitettava varallisuus n. 20 miljardia euroa. Veritaksen sijoitettava varallisuus vuoden 2017 lopussa oli n 3miljardia euroa.

Finanssivalvonta selvitti työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan kuluja vuodelta 2017. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia eläkesijoittamisesta aiheutuvia yleisiä hallinnointikuluja kuten henkilöstökuluja ja hallinnointipalkkioita.

Fivan selvitykseen osallistui yhteensä 28 eläketoimijaa.

 

Lisätietoja

Talousjohtaja Tommy Sandås, puh. 010 5501 186, 050 593 0138
Varatoimitusjohtaja, sijoitusjohtaja Niina Bergring, puh. 010 5501 882, 040 8221 514

Lue lisää työeläkevakuuttajat TELAn verkkosivuilta.