Ammatilliseen kuntoutukseen ryhdytään usein hyvin myöhään – työelämässä jatkaminen mahdollista oikea-aikaisilla toimilla

Työeläkekuntoutuksen suosio on nousussa, vuonna 2013 kuntoutujia oli lähes 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suosion kasvusta huolimatta ammatilliseen kuntoutukseen ryhdytään usein edelleen liian myöhään, vaikka sairauspoissaolot näyttäisivät ennakoivan työkyvyttömyyttä jo paljon ennen itse työkyvyttömyyden alkua.

”Tämä on varsin valitettavaa”, toteaa Veritaksen eläkeratkaisulinjasta vastaava lakimies Tiina Laine. ”Osa tulevista työkyvyttömyyseläkeläisistä voitaisiin osin poimia tilastoista jo hyvissä ajoin.”

Eläketurvakeskuksen keväällä julkaiseman vertailun mukaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla on ikätovereitaan enemmän sairauspoissaoloja jo 10 vuotta ennen eläkettä. Silti kuntoutustoimiin on ryhdytty vasta muutamana eläkettä edeltävänä vuotena.

Syy siihen, miksi niin moni putoaa ammatillisen kuntoutuksen ulkopuolelle, on Laineen mielestä rakenteellinen.

”Sairauspäivärahoja pitäisi seurata aktiivisemmin ja niiden ympärille rakentaa jonkinlaisia markkereita ja riskikartoituksia. 60 päivän sairauspoissaolo on jo aivan liian pitkä putki reagoinnin kannalta. Tässä kohtaa toimiva työterveyshuolto voi pelastaa pysyvältä työkyvyttömyydeltä.”

Tutkimusten mukaan ihmiset sairastavat seitsemän vuotta, ennen kuin ryhtyvät työeläkettä tai kuntoutusta hakemaan.

”Heikkenevä työkunto voi aiheuttaa monta lyhyttä sairaslomaa. Näihin pitäisi reagoida, sillä meillä ollaan yleensä hyvin voimakkaasti kiinnittyneitä työelämään. Halua jatkaa on, mutta terveys ja sitä kautta jaksaminen pettävät.”

Kuntoutuksella lisävuosia työuraan

Yritysmaailmassa työssä jatkamisen kannustinten pitäisi olla kunnossa. ”Yksinkertaisesti jo kokemuksen pitäminen talossa kannattaa, vaikka työntekijästä ei olisikaan enää samoihin tehtäviin kuin aiemmin. Vanhempi ammattilainen voi siirtää osaamistaan nuoremmille tekijöille.”

Sairastaminen koettelee myös yritysten kukkaroa. Kuntoutuksen kautta voidaan ehkäistä sairauspoissaoloja.

”Ennakointi säästää rahaa tässäkin asiassa. Pahimmassa tapauksessa yritys vastaa osasta työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista itse.”

Kuntoutuksen kautta pyritään löytämään ne keinot, joilla työntekijä voisi jatkaa työelämässä joko muuttunein työjärjestelyin tai uusissa työtehtävissä.

”Työntekijän kokemusta ja osaamista pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään. Esimerkiksi kokeneen sähköasentajan kuntouttaminen rakennusteknikoksi voi olla kannattava vaihtoehto. Työtehtävät kevenevät, mutta työntekijälle karttunut kokemus tulee hyödynnettyä.”

Laine toivoo, että työnantajat etsisivät vaihtoehtoja yhdessä työntekijän tai vaikka koko organisaation kanssa.

”Yleensä ihmiset tietävät parhaiten itse, miten heidän työnsä voisi tehdä kaikkein helpoiten. Se on kannattavaa sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan kannalta. Tässä yhtälössä työelämän ulkopuolelle jääminen työkyvyttömyyden takia on se kaikkein kallein vaihtoehto.”