Messuilla henkilökunta tutustuu työsuojelun saloihin

Työsuojelun tarkoitus on ylläpitää ja edistää henkilöstön terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä. Yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työpaikalla kannattaa tasaisin väliajoin järjestää työsuojeluun liittyviä teemapäiviä, jotka palauttavat niin johtoportaan kuin alaistenkin mieleen, mitä kaikkea työsuojelu pitää sisällään.

Veritas Eläkevakuutuksen konttoreissa työsuojelua tuodaan tutuksi messujen avulla. Tämän vuoden teemaksi valittiin stressinhallinta.

”Halusimme esitellä mahdollisimman kattavasti erilaisia stressinhallintakeinoja”, kertoo Veritaksen työsuojeluvaltuutettu Mirka Salmi.

Teemapäivää kannattaa suunnitella yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työpsykologit, työterveyshoitajat ja fysioterapeutit voivat luennoida esimerkiksi ergonomiasta, unettomuudesta, liikunnasta tai ruokavaliosta.  Yhteiset jumppa- tai venyttelytuokiot pistävät hetkessä koko henkilökunnan liikkeelle.

”Ajanpuute ja useat päällekkäiset projektit ovat monien työntekijöiden mielestä stressin alku ja juuri. Ennen teemapäivää olisi hyvä selvittää oman työyhteisön kompastuskivet ja keskittyä niihin”, Salmi vinkkaa.

Tilaisuudessa voi myös esitellä työpaikan virkistystoimintaa ja harrastekerhoja. Tunnelmaa on helppo keventää erilaisten tuote-esittelyjen, äänestysten, leikkimielisten kilpailujen tai vaikkapa arvontojen avulla.

Vertaistuesta saa voimaa

Työsuojelupäivä tarjoaa myös hienon mahdollisuuden vertaistuelle. Kun haasteista keskustellaan yhdessä ja avoimesti, pysyy työpaikan ilmapiiri positiivisena.

”Me teimme oman stressitestin ja lähdimme liikkeelle siitä. Henkilökunta täytti lomakkeen ennen messuja, ja tuloksista keskusteltiin yhdessä stressinhallintatyöpajassa”, Salmi kertoo.

Salmen mukaan henkilökunnalta itseltään tulee usein toimivia vinkkejä stressaavan tilanteen selättämiseen. Hyvät ideat taukojumpasta tyhjännauramiseen kannattaa kerätä listaksi ja jakaa kaikille työyhteisön jäsenille vaikka intranetin kautta.

Yksi Veritaksen työsuojelumessuilla esiinnoussut vaihtoehto stressinhallintaan on arjen hidastaminen mindfulnessin avulla.

Tahallista hidastelua pari kertaa päivässä

Mindfulness on tietoista läsnäoloa ja lepäämistä juuri tässä hetkessä. Harjoituksella ei pyritä mihinkään tai tavoitella mitään, kunhan ollaan vaan. Työfysioterapeutti Tarja Suvitie Terveystalosta ohjaa silloin tällöin mindfulness-harjoituksia.

”Tämä on hyvä stressinhallintamenetelmä. Päivittäinen 10 minuutin harjoittelu tuottaa tuloksia jo kuukauden kuluessa. Vielä paremmat tulokset ovat, jos malttaa hiljentyä kahdesti päivässä.”

Harjoittelun ansiosta stressi ja rauhattomuus vähenevät, unenlaatu ja vastustuskyky paranevat ja kiputuntemukset lieventyvät.  Tuloksia ei kuitenkaan synny ilman säännöllisyyttä.

”Toistuvuus on tärkeää. Se voi kuulostaa helpolta, mutta on yllättävän vaikea toteuttaa käytännössä. Kannattaa olla itselleen armollinen ja tehdä harjoitukset aina silloin, kun muistaa”, Suvitie kannustaa.

Yksi näppärä keino on muuttaa arkiset odottelutilanteet, kuten liikennevalot, ruuhkat ja kauppajonot mindfulness-harjoituksiksi.

”Kaikki harjoitukset tuovat rauhallisuutta mieleen ja kehoon ja auttavat asettumaan hetkeen”, Suvitie sanoo.

Näin tuot mindfulnessin osaksi arkea:

  • Laita tv äänettömälle mainosten ajaksi. Hengitä tietoisesti sisään ja ulos koko mainostauon ajan.
  • Kun liikennevalot palavat punaisina, käytä pysähtymisen hetki rauhoittumiseen. Hengitä tietoisesti hyvään sisään ja ulos.
  • Suihkussa suuntaa huomiosi nykyhetkeen: suihkussa olemiseen, saippuan tuoksuun, veden kosketukseen ja ääneen. Älä pohdi tulevia tai menneitä asioita.
  • Nauti kerran viikossa yksi ateria kaikessa rauhassa itseksesi. Syö hitaammin kuin normaalisti, kiinnitä huomiosi ruuan makuun ja rakenteeseen.
  • Aja työmatkasi tietoisesti ja hieman hitaammin. Tunne kätesi ohjauspyörällä ja ole läsnä jokaisessa hetkessä. Sulje radio, tunne hiljaisuuden vaikutus.
  • Vietä joka päivä pieni hetki hidastetulla tempolla. Kiinnitä silloin huomiosi aistimuksiin, tietoiseen läsnäoloon sekä omaan kehoon ja hengitykseen.