Salailu ei auta alkoholiriippuvaista – tartu asiaan, jos työkaverin juominen huolettaa

Alkoholin riskikäyttäjiä arvioidaan olevan Suomessa jopa puoli miljoonaa. Alkoholiongelmien suorat ja välilliset seuraukset ovat suuria sekä yhteiskunnalle että riippuvuuden kanssa kamppailevalle itselleen ja tämän läheisille. Alkoholiongelma on usein havaittavissa työyhteisössä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Työkaverin juomiseen puuttuminen ei ole välttämättä helppoa, mutta se kannattaa.

”Mitä aikaisemmassa vaiheessa alkoholiongelma tunnistetaan ja apua haetaan, sitä helpompaa on toipuminen”, lääkärikeskus Elonin vastaava työterveyslääkäri Paula Arvilommi kertoo.

Millaisiin varoitusmerkkeihin työkavereiden pitäisi sitten kiinnittää huomiota? ”Se, että joku tulee humalassa töihin, on jo merkki todella räikeästä ongelmasta. Ensimmäiset enteet alkoholin ongelmakäytöstä ovat usein huomaamattomampia.”

Alkoholiongelman kanssa kamppailevalla voi esimerkiksi olla toistuvia viikonloppuun rajoittuvia poissaoloja, ja hän voi muuttua ärtyisäksi ja alkaa eristäytyä muista. ”Alkoholin suurkulutus vaikuttaa hyvin nopeasti muistiin, ja tämä voi johtaa huolimattomuusvirheisiin. Työtehtävien suorittaminen voi myös hidastua. Joskus asiakkaat ovat ensimmäiset, jotka kiinnittävät huomiota henkilön muuttuneeseen käytökseen tai alentuneisiin työsuorituksiin.”

Sormien läpi katsominen ei auta

Alkoholiongelmiin liittyy kulttuurissamme jos jonkinlaista häpeää. ”Alkoholiongelmista muodostuu valitettavan usein työpaikan yhteisiä salaisuuksia. Kaikki tietävät, että työkaveri juo liikaa, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen”, Arvilommi sanoo.  

”Nämä ovat arkoja asioita, ja alkoholiongelman puheeksi ottaminen voi pelottaa ja hävettää työkavereita. Mietitään, että mitä jos sittenkin olen väärässä, eikä kyseessä olekaan alkoholi”, Arvilommi kertoo.

”Pelkona voi myös olla, että hyvä työkaveri saa potkut. Alkoholiongelmaan pitäisi kuitenkin tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun työnteko ei vielä ole kärsinyt paljon ja parantuminen on helpompaa. Jos jäädään odottamaan liian pitkäksi aikaa, ongelmalla on tapana vain pahentua, ja lopulta työpaikan menettäminenkin voi olla realistinen pelko.”

Avoimuus on tässäkin asiassa valttia. ”Työkaverin kanssa voi aloittaa keskustelun kahden kesken. Voi vaikka kysyä, onko kaikki hyvin. Aito huoli työkaverista ei ole syyttelyä.”

Työterveystarkastukset ovat yksi paikka, joissa alkoholiongelmat pyritään huomaamaan jo varhaisessa vaiheessa. Myös esimiehen pitäisi olla tarkkana korvana alaistensa huolille, ja pyrkiä selvittämään, mistä muuttunut käytös johtuu.

Päihdeohjelma auttaa toimimaan

Päihdeongelmiin reagoimisen pitäisi olla työyhteisössä kaikkien yhteinen asia. ”On ilahduttavaa huomata, että monella työpaikalla on käytössä varhaisen välittämisen ohjelma. Se on työnantajan ja työntekijöiden yhdessä sopima toimintamalli, jonka avulla työkykyä uhkaavat ongelmat voidaan havaita ja ratkaista ennen kuin ne paisuvat isommiksi”, Arvilommi kehuu.

Myös päihdeohjelma olisi hyvä löytyä kaikilta työpaikoilta. Se on kirjallinen ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan ennaltaehkäistä ja hallita päihdehaittoja. Siitä löytyy ohjeet päihdeongelmaan puuttumiseen ja hoitoonohjaukseen. ”Päihdeohjelma pitäisi laatia jo hyvän sään aikaan, ennen kuin kenelläkään epäillään alkoholiongelmaa. Jos odotetaan siihen saakka, että jollekin tulee ongelma, voi päihdeohjelman kirjoittaminen tuntua osoittelevalta”, Arvilommi huomauttaa.

Sairaus, josta voi parantua

Alkoholismi ei katso ammattia, koulutustaustaa tai tuloja. Kuka tahansa, joka on riippuvuuteen taipuvainen, voi otollisissa olosuhteissa alkoholisoitua.

”Työpaikoilla voitaisiin myös miettiä, mihin tilaisuuksiin alkoholi kuuluu. Esimerkiksi firman juhlat voivat olla ahdistavia tilanteita henkilöille, joiden on vaikea kontrolloida juomistaan. Voi tuntua siltä, että sosiaalisen paineen alla on pakko juoda, ja juominen karkaa helposti käsistä”, Arvilommi sanoo.

Alkoholiriippuvuus on vakava sairaus, mutta siitä voi parantua. ”Kuten niin monen muun sairauden kohdalla, alkoholiongelmassakin ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa hoitoon on hakeuduttu”, Arvilommi toteaa. Hänen mukaansa moni alkoholiriippuvuudesta toipunut on jälkeenpäin kiittänyt työkavereita siitä, että nämä puuttuivat asiaan. Ilman ”kiinni jäämistä” tarina olisi voinut päättyä toisin.

”Tämä on sellainen koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Alkoholiongelmien ympärillä leijuvasta häpeästä päästään eroon vain pikkuhiljaa kulttuurinmuutoksella. Avoin keskustelu työpaikoilla on ensimmäinen askel.”