Työhyvinvoinnin mittaaminen tuo mukanaan positiivisia muutoksia

Useilla työpaikoilla muhii aikapommi. Sähköpostit tukkeutuvat, paperipinot kohoavat korkeuksiin ja lounastunti jää taas kerran pitämättä. Tulee päällekkäisiä palavereja, poissaoloja ja loppuun palamista sekä selkäsärkyjä ja sairauslomia. Riittääkö vyyhdin selvittämiseen henkilöstötutkimus kerran vuodessa?

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen kompastelee usein jokapäiväisen puurtamisen jalkoihin. Hankkeet joko sivuutetaan kokonaan tai ne jäävät irrallisiksi projekteiksi, jotka eivät enää ensi kuussa näy mitenkään työyhteisön arjessa. Kuitenkin huomion suuntaaminen henkilöstön fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin on ensiarvoisen tärkeää.

”Työhyvinvoinnin perusasiat pysyvät samoina, vaikka työelämä muuttuu. Haluamme edelleen tehdä mielekästä työtä, saada hyvät esimiehet ja työkaverit sekä vapauden vaikuttaa työtehtäviimme”, toteaa KivaQ-työhyvinvointikyselyn kehittäjä, erikoislääkäri Ove Näsman.

Tilanne on nurinkurinen. Henkilöstö tekee yrityksen tuloksen ja toisaalta myös muodostaa suuren osan sen kuluista. Silti osa yrityksistä ei käytä työhyvinvoinnin mittareita osana johtamistaan.

”Erilaisten mittareiden käyttäminen on tärkeää, ja nykyään myös helppoa. Enää ei voi väittää, että mittaaminen olisi liian kallista tai aikaa vievää”, Näsman sanoo.

Siirtyminen sanahelinästä tekoihin

Näsmanin mukaan monen organisaation arki muuttuu mittaamisen jälkeen. Tilanne ei kuitenkaan parane ajatuksen voimalla, joten kyselytulosten perusteella räätälöidään erilaisia käytännön toimenpiteitä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Usein ne liittyvät työjärjestelyihin, vuorovaikutukseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan.  

”Erityisen tärkeää on tekemisen meininki, pelkkä mittaaminen ja puhuminen eivät riitä. Ilman toimenpiteitä kysely on melko arvoton”, Näsman muistuttaa.

Hyviä mittareita ovat sellaiset, jotka antavat numeerista tietoa työhyvinvoinnin tilanteesta, sillä niitä on helppo seurata. Myös kattavan vertailuaineiston löytyminen on tärkeää. Se, kuinka usein kyselyitä kannattaa toistaa, riippuu organisaatiosta.

”Jotkut mittaavat tilanteen kerran vuodessa, jotkut kerran kuussa.”

Näsmanin kehittämän KivaQ-kyselyn käyttäjät vaihtelevat muutaman henkilön työyhteisöistä kansainvälisiin pörssiyhtiöihin. Palaute on ollut positiivista kohderyhmästä riippumatta.

”Sitä saa mitä mittaa”

KivaQ-kyselyn erityisin piirre on sen lyhyys. Seitsemän vakiokysymyksen voimin saadaan jo paljon tuloksia, mutta aikaa kyselyn täyttämiseen ei mene kuin pari minuuttia. Samalla vastausprosentti pysyy korkeana.

”Kyselyn teettämiseen ei mene energiaa, vaan voimavarat suunnataan itse toimenpiteisiin”, Näsman kertoo.

Kyselyn jälkeen tuloksesta keskustellaan yhdessä ja houkutellaan osallistujia vuorovaikutukseen. Tulokset rekisteröityvät analyysityökaluun reaaliaikaisesti. Tiedot auttavat johtajia tekemään henkilöstöön liittyviä päätöksiä.

Näsman pitää itsestään selvänä, että organisaatioiden tulisi panostaa hyvinvoinnin mittaamiseen.

”Sloganimme on ”saat mitä mittaat”. Mikäli työhyvinvointia mitataan, niin sitä lähdetään myös kehittämään.”

Voit tutustua Ove Näsmanin KivaQ-kyselyyn tarkemmin osoitteessa http://www.kivaq.fi/