Työhyvinvoinnista huolehtiva yritys karkaa kauas kilpailijoiden edelle

Syyskuussa polkaistiin käyntiin Veritaksen ensimmäinen Työhyvinvoinnista kilpailukykyä -seminaarisarja. Nyt kolme kuukautta myöhemmin kurssilaiset ovat vastaanottaneet diplominsa, suorittaneet työhyvinvointikorttinsa ja saaneet rakennusaineita hyvinvoinnin lisäämiseen omalla työpaikallaan.

Seminaarisarja tarjosi kurssilaisille uutta tietoa paitsi hyvinvoinnista, myös Veritaksen toiminnasta.

”Hyvinvointikurssi on loistava yhteistyön muoto eläkeyhtiön kanssa. En aiemmin tiennyt, että tällaisia yhteisiä hankkeita oli edes tarjolla”, hämmästelee toimistopäällikkö Kati Nurminen Exclusive Networksilta.

Myös kurssin laajuus yllätti osallistujat positiivisesti. Hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisäksi huomiota on kiinnitetty tulevaisuuteen.  

”Koulutuksilla pyritään vaikuttamaan työurien pituuteen. Emme voi olettaa ihmisten jaksavan työelämässä vielä lisävuosienkin ajan, jos hyvinvoinnista ei pidetä huolta”, sanoo Veritaksen työhyvinvoinnin asiantuntija Katri Wänninen.

Yhdessä ideointi tapahtuu kuin itsestään

Seminaarisarjan kuluessa kävi ilmi, että ryhmätyöskentely on erinomainen tapa tutustua työhyvinvointiin. Erilaiset mielipiteet pitävät keskustelun mielenkiintoisena, ja samalla kaikki oppivat toisiltaan.

”Täällä on hyvä porukka! Olisi mukava jatkossakin kuulla, miten projektit ovat onnistuneet ja hankkeet edenneet”, Nurminen sanoo. Muut ryhmäläiset ovat samaa mieltä. Yhteisiä tapaamisia onkin jo sovittu alkavalle vuodelle, vaikka seminaari virallisesti loppuu.

Myös vaihtuvat tapaamispaikat Kasnäsista Tuusulan kautta Helsinkiin saavat osallistujilta kiitosta.

”Uusia ideoita ja ratkaisuja tulee helpommin esiin, kun tavataan normaalien työkuvioiden ja työpaikkojen ulkopuolella”, toteaa Oy Emil Halme Ab:n toimitusjohtaja Stefan Åsten.

Kuinka saada johto panostamaan työhyvinvointiin?

Lähes kaikki työntekijät suhteutuvat hyvinvointiin ja työilmapiirin parantamiseen innokkaasti. Hyvää tarkoittavat hankkeet saattavat kuitenkin tyssätä ylimmän johdon epäluuloiseen asenteeseen. Ongelma on tuttu useimmille kurssilaisille.

”Osa johtajista suhtautuu työhyvinvointiin vieläkin vain ”akkojen höpinänä”. Sen merkitys ei taida olla selvinnyt kaikille”, arvelee Nurminen. 

Kurssilaiset itse ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Hämmästystä on herättänyt lähinnä se, kuinka monta erilaista osa-aluetta hyvinvointi pitää sisällään. Keskusteltavaa riittäisi vielä paljon.

”On hienoa päästä kuulemaan muiden kokemuksia. Harvoin sitä muuten on aikaa istua alas ja vain puhua näistä asioista kaikessa rauhassa.”

Seuraavaksi osallistujat vievät keräämänsä tietotaidon omaan organisaatioonsa, ja muuttavat lennokkaat ideat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä parannuksia, eikä vain pikaisia projekteja, jotka kohta unohdetaan hyllylle pölyttymään.

”Meille työhyvinvointi on aina ollut tärkeää, sillä pehmeät arvot ohjaavat toimintaamme muutenkin. Niin kauan kuin työntekijät voivat hyvin, myös yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta”, Åsten toteaa.