Vietkö sinä brändiä vai brändi sinua?

Sana brändi tulee nykyään vastaan lähes päivittäin. Brändi, brändäys, brändityö, brändistrategia, vilahtipa jossakin sellainenkin kuin brändiarkkitehtuuri. Huh! Kuulostaa hienolta, mutta uskaltaako keskusteluun osallistua ennen kuin on vähintään suorittanut jonkin tutkinnon aiheesta?  

”No eivät brändiasiat nyt sentään mitään rakettitiedettä ole”, lohduttaa Anna Sorainen viestintäyritys Groundista. ”Kiteytettynä brändi tarkoittaa asiakkaiden ja yleisön mielikuvaa yrityksestä. Kuuntelemalla heitä pääsee jo pitkälle.”

Brändi ei siis olekaan mikään uusi ilmiö. Sen sijaan se, miten yrityksen brändi määräytyy, on kokenut melkeinpä vallankumouksen viime vuosina.

”Aikaisemmin yritykset kertoivat itse valitsemiaan viestejä valitsemilleen kohderyhmille ja pitelivät pitkälti lankoja omissa käsissään. Nykyään brändin määrittää yhä enemmän yrityksen ulkopuolinen maailma. Yrityksen on brändiään hallitakseen kuunneltava ympäristöään entistäkin tarkemmalla korvalla sekä oltava oikeasti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.”

Pelkkä kertominen ei siis enää riitä. Nyt pitää myös kuunnella, osallistua ja osallistaa.

Pienikin voi olla suurta

Brändiä ei ehkä ole nykypäivänä yhtä helppo kontrolloida kuin ennen, mutta haaste on kuitenkin myös mahdollisuus. Enää isot maksetut markkinointikampanjat eivät ole ainoa vaihtoehto vaikuttaa.

”Asioita voi tehdä hyvinkin kustannustehokkaasti, jos haluaa. Oma aktiivisuus on se, mikä ratkaisee. Jos on taitava, voi pienelläkin rahallisella satsauksella saada ihmiset aktivoitumaan. Täysin ilmaisia välineitäkin on tarjolla, vaikkapa sosiaalisen median kanavat. Toki on silti tärkeää, että toimii harkitusti ja suunnitelmallisesti”, Sorainen neuvoo.

Jos on valmis eurojen sijaan satsaamaan omaa aikaansa, on käsissä valtava liiketoiminnallinen voimavara.

Merkityksen kautta menestykseen

Aivan ensimmäiseksi Sorainen kehottaan brändityöhön ryhtyvää kirjamaan ylös yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet.

”Ensin pitää olla selkeä kuva siitä, mihin yritys pyrkii. Tämä on kaiken perusta.”

Ja kunhan tavoitteet ovat selvillä, seuraavaksi pitää tunnistaa ne yleisöt tai kohderyhmät, jotka tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat.

”Jos tavoitteena esimerkiksi on kasvu, mistä löytyvät potentiaalit asiakkaat? Entä nykyiset? Isoilla yrityksillä kuvaan tulevat myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, strategiaan ja vaikkapa vastuullisuuteen liittyvät yleisöt.”

Soraisen kolmas askel on kuitenkin se kaikkein merkittävin, voisi sanoa jopa käänteentekevin. Oman yrityksen, sen tuotteiden tai palvelujen kuvailemisen sijaan hän opastaa pohtimaan niiden merkitystä kullekin määrittelemälleen ryhmälle.

”Mikä on merkityksemme näille ihmisille? Mitä hyötyä heille on meistä? Kun tämän löytää ja onnistuu sen viestimään juuri oikeille ihmisille, niin sitten ei tarvitsekaan enää kuin myydä”, Sorainen kannustaa.

Oletko sinä valmis hyppäämään brändin kyytiin?

 

Ground Communications on viestintään, liikkeenjohdon konsultointiin ja yritysvastuuseen keskittyvä asiantuntijayritys. Anna Sorainen on Groundin perustaja. Tutustu Groundiin tarkemmin osoitteessa www.ground.fi.