Sijoitusjohtaja Niina Bergring: Vuosi 2014 oli hyvä Suomen eläkejärjestelmälle

Kun katsoo taaksepäin vuoteen 2014, voi olla tyytyväinen. Sijoitustuotot olivat hyvät ja eläkeyhtiöt päihittivät pitkän aikavälin tuottotavoitteensa. Vuoden aikana Suomen eläkejärjestelmä rankattiin maailman neljänneksi parhaaksi ja jos syksyllä sovitun eläkeuudistuksen kestävyysvaikutukset olisi huomioitu, olisimme varmastikin olleet ihan kärkikahinoissa heti Tanskan takana.

MMGPI rankingissa Suomen eläkejärjestelmä sai maailman parhaat pisteet integriteetistä, eli siitä, kuinka hyvin eläkkeitä hallinnoidaan. Saimme myös hyvät pisteet siitä, että meillä Suomessa on vielä käytössä maailmalla kohta harvinaiseksi käyvä ”defined benefit” -järjestelmä, jossa vakuutetut, eli siis me kaikki Suomessa työtä tekevät, olemme hyvin turvatussa asemassa. Eläkesäästöjen sijoituksellinen riski kannetaan järjestelmänä, eikä yksittäinen vakuutettu joudu kantamaan itse vastuuta sijoitustensa riskeistä.

Muualla maailmassa on jo kovastikin siirrytty nk. ”defined contribution” -malliin, jossa jokainen ihminen joutuu itse päättämään eläkesijoituksistaan. Jos sijoituksissaan epäonnistuu, jää eläke saamatta. Tämä on monessa esimerkkimaassa johtanut hyvin epäsuotuisaan tulemaan vakuutetun kannalta. Esimerkiksi Financial Times on 20.3.2015 päivätyssä artikkelissaan ”Freedom of choice is less important than a pension free of risk” kertoo näistä tapauksista maailmalta.

Suomen eläkejärjestelmä on siis hyvä, mutta erilainen kuin muut. Jokaisella maalla on omanlaisensa eläkejärjestelmä. Suomen sisälläkin on monenlaisia eläketoimijoita. Suurimman osan järjestelmäämme muodostavat eläkeyhtiöt, jotka vakuuttavat yksityisen sektorin työntekijöitä sekä eläkelaitokset, jotka vakuuttavat kuntien ja valtion työntekijöitä. Jo näillä kahdella joukolla on omat erilaiset järjestelmänsä.

Tämä ”järjestelmä”, jossa eläkevakuuttamisen saralla toimitaan, asettaa eläkesijoitussalkkujen tuottojen vertailun mahdottomaksi jopa Suomen sisällä, mutta varsinkin kansainvälisesti. Yksityissektorin Eläkeyhtiöitä (Elo, Etera, Ilmarinen, Varma ja Veritas) säädellään samoin laein, ne kilpailevat keskenään ja niiden tuotot ovat keskenään vertailukelpoisia. Eläkelaitoksiin (KEVA, VER) ei eläkeyhtiöiden tuottoja voi suoraan verrata erilaisen riskinkantokyvyn takia. Valtiolliset tai kunnalliset eläkelaitokset eivät voi mennä konkurssiin, eikä niitä koske sama lainsäädäntö. Siksi niille on mahdollista isomman osakeriskin kantaminen ja näin myös tuotto-odotus on korkeampi yli ajan.

Kansainvälisessä vertailussa asiat menevät entistä enemmän sekaisin. Kansainvälinen eläkesijoitusten tuottovertailu on sinällään mielenkiintoista, mutta ei anna mahdollisuutta mihinkään johtopäätöksiin sijoitustoimien onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Markkinoiden mahdollisuudet ja riskit ovat samat kaikille, mutta valittu sijoitusstrategia riippuu pitkälti sääntelykehikosta.

Vuosi 2015 on markkinoilla alkanut positiivisissa merkeissä, mutta ilmassa on jo enteitä muutoksesta. Jo reippaasti negatiiviseksi painuneet korot eivät tuottomielessä juurikaan pitkäaikaista eläkesijoittajaa ilahduta. Myös osakearvostukset, varsinkin USA:ssa, alkavat olla jo sillä tasolla, että tuotto-odotuksen on oltava kovin alhainen (”Quicksilver markets”, March 17th).

Veritaksen sijoitussalkun vuosittaiset tuotot ovat kolmelta edelliseltä vuodelta olleet keskimäärin 8,4 prosenttia verrattuna työeläkeyhtiöiden keskimääräiseen 7,6 prosenttiin. Vuodesta 1997 pitkän aikavälin reaalituottomme on ollut 4,2 prosenttia vuodessa, eli se on ylittänyt Eläketurvakeskuksen laskelmissaan käyttämän 3,5 prosentin tuotto-olettaman. Sijoitustoiminnan tavoitteemme on olla kärkikahinoissa siinä oikeassa tuottovertailujoukossamme, eli suomalaisten eläkeyhtiöiden joukossa pitkällä aikavälillä. Näin turvaamme osaltamme tulevia eläkkeitä. Toistaiseksi näihin tavoitteisiin on päästy ja teemme päivittäin kovasti töitä, että nämä tavoitteemme täyttyvät jatkossakin  taivaanrantaan kerääntyvistä myrskypilvistä huolimatta.

 

Niina Bergring
Sijoitusjohtaja