Tulevaisuuden työpaikoilla hommat hoidetaan omaan tahtiin joogatuntien lomassa

Pienet muutokset eivät riitä. Jos yhteiskunnan halutaan toimivan jatkossakin, on koko työelämän käsite pistettävä alusta alkaen uusiksi, sanoo professori Sirkka Heinonen.

Tulevaisuuden työelämässä ei haikailla paksua palkkapussia tai vuosikausien vakipaikkaa, vaan mielekkyyttä, valinnanvapautta ja parempaa elämänlaatua.

”Nyt on meneillään todella raju työelämän muutos. Olemme monen megatrendin risteyskohdassa”, kertoo tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun yliopistosta.

Näitä trendejä ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, energiavallankumous, globalisaatio, teknologisaatio, digitalisaatio ja muuttuvat erityisosaamistarpeet.

Pitkä työura vaatii joustoa

Väestön ikääntymisen myötä suomalaisten on jatkettava työelämässä entistä pidempään. Se taas vaatii motivaation ylläpitoa.

”Jos työntekijä saa itse päättää missä, miten, milloin ja millä välineillä tehtävänsä tekee, mielenkiinto pysyy paremmin yllä”, Heinonen kertoo.

Jaksamista lisätään myös hyvinvointitoimilla - esimerkiksi yhteisillä aamujoogatunneilla, kävelevillä kokouksilla, etätyöpäivillä ja uusilla virikkeillä.

”Työpaikoille tarvitaan luovia tulevaisuustiloja, joissa työntekijät voivat hiljentyä ja rentoutua kesken työpäivän.”

Osa suurista yhteiskunnallisista muutoksista, kuten eläkeuudistus, määrätään kaikille lakisääteisesti. Tulevaisuudentutkijan näkökulmasta eläkeuudistus on tarpeen.

”On kuitenkin muistettava, että ihmiset eivät ole samasta muotista. Ikääntyville on annettava iso kirjo erilaisia välivaiheita, jaksoja ja vaihtoehtoja työuran ja eläkepäivien välille. Joku saattaa mielellään jatkaa töitä seitsemänkymppiseksi, toinen kaipaa kotiin jo aiemmin.”

Perinteiset pomot jäävät historiaan

Muutosmylläkkä muovaa perinteiset pomot innostaviksi valmentajiksi. Samalla hierarkkiseen valvontaan perustuva malli rapisee hiljalleen pois ja korvautuu vastuun ja vapauden mallilla.

”Johtajan on osattava sparrata ja ennakoida. Lisäksi heidän on annettava arvostusta erityisesti ikääntyville työntekijöille ja motivoitava heitä jatkamaan työelämässä”, Heinonen sanoo.

Vastuu muutoksesta ei ole vain työnantajalla. Myös työntekijän on opittava joustamaan ja omaksuttava elinikäisen oppimisen ja kehittymisen malli aina eläkeikään saakka.

Tehdastyöläiset pois, sielunhoitajat tilalle

Yksi näkyvimmistä työelämän muutoksista on teknologisaatio. Koneellistumisen myötä paikkaan sidottu, raskas rutiinityö häviää pikkuhiljaa kokonaan. Tämä on ennakoitava jo koulutuslinjoja suunniteltaessa - ei ole järkeä kouluttaa tehdastyöläisiä, kun ammattikunta on katoamassa.

”Jatkossa ihmisiä koulutetaan tunnistamaan oman kehittymisensä potentiaali. Aivan uudenlaista osaamista tullaan tarvitsemaan”, Heinonen arvioi.

Samalla kun tarpeettomiksi muuttuneet ammattiryhmät katoavat, uusia syntyy tilalle. Esimerkiksi elämäntyylivalmentajalle tai sielunhoitajalle on kysyntää.

”Lisäksi ainakin hoivatöihin, turvasektorille sekä ympäristö- ja energia-alalle kaivataan jatkuvasti tekijöitä.”

On myös todennäköistä, että tulevaisuudessa toimeentulo koostuu monesta pienestä purosta. Harrastukset voivatkin muuttua keikkatöiksi.

Viikonloppuhommia Intiassa

Heinonen pitää mielekästä työtä jokaisen perusoikeutena. Jos palkkatöitä ei löydy, voi kyseeseen tulla vapaaehtoistyö tai hiljaisen tiedon välittäminen eteenpäin mentoroinnin avulla. Lisäksi yrittäjyys kasvaa.

”Täällä on potentiaalia ja hienoja innovaatioita. Mutta jos yrittäjyyden halutaan vahvistuvan, on purettava byrokraattiset kynnykset ja säädösviidakot. Itsensä työllistämisestä on tehtävä helppoa”, Heinonen toteaa.

Maamme vahvin valttikortti on kuitenkin tasokkaan koulutusjärjestelmän brändääminen. Suomalaisia ammattilaisia otettaisiin mielellään töihin ympäri maailman.

”Täällä on korkean teknologian osaamista, jota voidaan hyödyntää globaalissa työllistymisessä. Etätyö mahdollistaa sen, että suomalaiset voivat jatkossa käydä töissä vaikka Intiassa poistumatta omasta olohuoneestaan.”