Suuntana parempi työelämä

Veritaksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton ikäjohtamisseminaarissa etsittiin eväitä pidempään ja parempaan työuraan. Uudenlaista asennetta vaaditaan sekä johtajilta että alaisilta.

Ikäjohtamisen ajatuksena on kiinnittää huomiota kaikenikäisten työntekijöiden ominaisuuksiin ja tarpeisiin. Samalla pyritään parantamaan työllisyysastetta, työelämän laatua ja työn tuottavuutta.

”Puhumme ikäjohtamisesta, mutta se vie ajatukset helposti pelkästään ikähaitarin yläpäähän. Ja toisaalta puhumme työkaarimallista − aivan kuin ura vääjäämättä kaartuisi alamäkeen loppua kohden. Ehkä olisi syytä keksiä jokin uusi termi”, sanoo seminaarin avannut Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Oli terminologiasta mitä mieltä tahansa, niin yksi asia on selvä. Työpaikoilta löytyy jatkossa yhä enemmän eri-ikäisiä ihmisiä, joita kaikkia on johdettava heidän elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla.

45 vuotta työelämän ulkopuolella

Vielä 1980-luvulla eläkkeellä oltiin keskimäärin noin 9 vuotta. Nykyään eläkkeen keston keskiarvo on noin 20 vuotta. Elinikä venyy jatkuvasti pidemmäksi, mutta työuran pituus junnaa lähes paikallaan.

”Kuinka käy hyvinvointivaltion, jos suurin osa kansalaisista on työelämän ulkopuolella? Yhteiskunnan veneessä on oltava riittävästi soutajia suhteessa niihin, jotka eivät vielä tai enää pysy osallistumaan”, Schugk vertaa.

Keskivertosuomalaisen elinikä on tällä hetkellä 79 vuotta. Työuran keskipituus taas on 34 vuotta. Vietämme siis 45 vuotta elämästämme jossain muualla kuin töissä.

”Monella on huolena se, etteivät he ehdi nauttia eläkepäivistään, kun eläkeikä nousee. Mutta näitä lukuja katsomalla joustovaraa on riittävästi.”

Keskity tietoon, unohda ennakkoluulot

Pidempien työurien edellytyksenä ovat paremmat työpaikat. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa kauemmin.

”Ikäohjelma parantaa työtyytyväisyyttä. Lisäksi organisaation kannalta parasta on saada työpaikalle sopiva sekoitus kaikkia ikäryhmiä lyömään viisaat päänsä yhteen.”

 Yksilöllisistä eroista huolimatta jokaisella ikäryhmällä on myös yhdistäviä ominaisuuksia, esimerkiksi asenteissa, oppimisessa ja osaamisessa.

”Tietyt asiat liittyvät yleisesti vaikkapa nuoruuteen, ruuhkavuosiin tai myöhäiseen keski-ikään. Mutta on ehdottoman tärkeää, että ajatukset eri ikäryhmistä perustuvat tietoon, eivät ennakkoluuloihin”, Schugk tähdentää.  

Veritaksen ja EK:n seuraava ikäjohtamisseminaari järjestetään Pietarsaaressa 19.5. Tilaisuus on ruotsinkielinen. Lue lisää tapahtumakalenteristamme.

20160310_ikajohtaminen-seminaari_0532.jpg
20160310_ikajohtaminen-seminaari_0683.jpg
20160310_ikajohtaminen-seminaari_0664.jpg
20160310_ikajohtaminen-seminaari_0548.jpg
20160310_ikajohtaminen-seminaari_0585.jpg
20160310_ikajohtaminen-seminaari_0648.jpg

Turun ikäjohtamisseminaarissamme puhuivat asiantuntijalääkäri Jan Schugk, johtamiskouluttaja Tua Herrgård, työhyvinvointipalvelujen asiantuntija Jarna Savolainen, henkilöstöasiantuntija Sonja Lillhonga sekä professori Alf Rehn.