Vaihda ammattia hyvän sään aikana

Kun heikkenevä terveydentila alkaa haitata työtehtäviä, pitäisi hälytyskellojen soida. Jos oma ammatti muuttuu mahdottomaksi, voi uutta uraa etsiä kuntoutuksen avulla.

Tyypillisiä työkremppoja ovat olkapää- ja polvivaivat sekä erilaiset mielenterveysongelmat. Ammatin kuormittavuus voi myös muuttua vuosien kulussa liian raskaaksi  − kenties kroppa ei enää kestä yö- tai vuorotyötä.

”Ideaalia olisi tulla kuntoutukseen suoraan työelämästä”, sanoo eläke- ja kuntoutusratkaisija Maria Oksa.

Työkykyä kannattaa siis pitää tarkasti silmällä. Kun ennakoit ja pyrit kuntoutukseen ajoissa, onnistut ehkä välttämään sairauslomat kokonaan.  

Kuinka löytää se oikea

Kuntoutus ei ole pakollinen työllistämismankeli. Työkyvyttömyyden uhatessa kuntoutukseen voi hakeutua vapaaehtoisesti etsimään uralle uutta suuntaa. Positiiviseksi tarkoitettu etu voi kuitenkin olla shokki.

”Oma ammatti on rakas ja huolella valittu. Identiteettikin rakentuu sen kautta. Ja yhtäkkiä pitäisi vaihtaa alaa! Kirvesmiehelle voi olla kova pala suunnata toimistotöihin.”

Aluksi moni kokeekin työtehtävien vaihtamisen olevan lähestulkoon mahdotonta. Silloin kannattaa kääntyä kuntoutussuunnittelijan puoleen.

”Joskus vain taivas on rajana uuden ammatin valinnassa, ja pää menee helposti pyörälle. Mutta etenemme yhdessä askel kerrallaan, ja vaihtoehtoinen ura alkaa hahmottua pikkuhiljaa”, Oksa rohkaisee.

Tavoitteena aina paluu työelämään

Kuntoutusta voi saada, jos työkyky on vaarassa, työkokemusta on kertynyt yli 5 vuotta ja työansioita maksettu reilut 34 000 euroa kuntoutusta edeltäneiden 5 vuoden aikana.

”Lisäksi pitää olla ammatti, mutta koulutus ei ole välttämätön. Eli jos on viimeiset vuodet pyöritellyt jätskipalloja, niin jäätelönmyyjä on ihan pätevä ammatti.”

Ikärajoja kuntoutukselle ei periaatteessa ole, mutta käytäntö asettaa omat raaminsa. Alaikäisellä työansiot eivät täyty ja ikähaitarin toisessa päässä stopin tuo vanhuuseläke. Töitä pitäisi ehtiä paiskia vielä kuntoutuksen päätyttyäkin.

Oksa kertoo päätösten syntyvän tapauskohtaisesti.

”Motivoitunut 61-vuotias voi hyvin päästä vuoden täydennyskoulutukseen, mutta monen vuoden korkeakouluopinnot eivät enää ole mielekkäitä. Usein kuntoutuja itsekin on samaa mieltä.”

Mikäli kuntoutusta ei myönnetä, eläkeyhtiö ohjaa asiakkaan etsimään apua sopivammalta taholta. Seuraava osoite voi olla esimerkiksi Kela tai TE-toimisto.

Palkallinen vai palkaton?

Työkokeilu on kuntoutuksen tavanomaisin ja käytetyin vaihtoehto tukea työhönpaluuta.

”Mikäli työkokeilu on palkaton, saat korvauksen kuntoutusrahana. Mikäli sinulle kuitenkin maksetaan palkkaa, kuntoutusrahan saa työnantajasi palkkaa vastaavalta osalta”, Oksa selventää.

Kuntoutujan kannalta palkallinen työkokeilu on hyödyllisempi, koska silloin se vastaa normaalia työsuhdetta etuineen ja lomapäivineen.

Toteutuksesta riippumatta kuntoutus on aina hyvä vaihtoehto. Se antaa työntekijälle uuden alun ja uuden mahdollisuuden kulkea elämässä eteenpäin.

Lue lisää kuntoutuksesta.

Näin kuntoutusprosessi etenee:

  1. Ota heikentynyt työkykysi puheeksi esimiehesi ja työterveyshuollon kanssa.Täytä kuntoutushakemus ja lähetä se meille. Liitä mukaan myös työterveyslääkärin B-lääkärinlausunto. Tarvittaessa pyydämme muita liitteitä.
     
  2. Saat päätöksen oikeudestasi ammatilliseen kuntoutukseen ja myönteisen päätöksen kohdalla myös arvion kuntoutusrahasi määrästä. Päätös on voimassa noin 10 kuukautta.
     
  3. Jos päätös on myönteinen, tee kuntoutussuunnitelma. Halutessasi saat meiltä apua suunnitelman laatimiseen.
     
  4. Selvitä työsuhteesi tilanne työnantajasi kanssa.
     
  5. Aloita kuntoutus uusien työjärjestelyjen, työkokeilun, työhönvalmennuksen, lisäkoulutuksen tai uudelleenkoulutuksen merkeissä.
     
  6. Kuntoutuksen ajalta saat kuntoutusrahaa, joka lasketaan korotetusti työkyvyttömyyseläkkeesi pohjalta. Jos kuntoutusjaksosi on palkallinen, kuntoutusraha maksetaan työnantajallesi.
     
  7. Onnistuneen kuntoutusjakson jälkeen voit jatkaa työelämässä uusin voimin.