Elämme kyseenalaistamisen aikaa

Televisiosta tunnettu moninkertainen yrittäjä Henkka Hyppönen herätteli Veritaksen Työelämän Forumilla kuulijoitaan kyseenalaistamaan asioita. Vain se varmistaa menestyksen.

Maailmassa kertyy jatkuvasti uutta tietoa kiihtyvällä vauhdilla. Finlandia-talolla lokakuussa puhuneen Henkka Hyppösen mielestä tässä on myös vaaransa.

Kun uutta tietoa kerrytetään vanhan tiedon päälle, on vaarana, että se vanhempi tieto ei pädekään tämänpäiväisessä maailmassa.

"Nyt pitäisi kurkottaa jatkuvasti taustaolettamuksiin. Meidän pitää tosi paljon kyseenalaistaa sitä tietämystä, joka on kertynyt 50 vuoden aikana parhaiksi käytännöiksi", luovaan ongelmanratkaisuun keskittyneen Plus One Agencyn perustajaosakas Hyppönen kertoi.

Hyppönen havainnollisti näyttämällä vuoden 1154 maailmankartan, että mitä omien oletusten kyseenalaistaminen käytännössä tarkoittaa.

"Tämä on aika Eurooppakeskeinen ja epätarkka kuva. Mutta hyvin todennäköisesti te saatte Euroopan siihen jotenkin sijoitettua."

Salin valtasi hämmennys. Ei sitä Eurooppaa oikein saanut siihen kartalle sijoitettua.

Kun Hyppönen näytti uuden kuvan, jossa kartta oli ylösalaisin, Euroopan piirteet pystyi erottamaan kartasta selvästi. Olimme olettaneet, että kartassa pohjoinen oli yläosassa.

Luova työ tulee kaikkialle

Hyppönen muistutti monien muiden tutkijoiden ja teknologia-asiantuntijoiden tapaan, että robotisaatio ja automatisaatio korvaa muutaman vuoden sisään monia työtehtäviä. Rutiininomaiset toistuvat työt jäävät koneille.

Hyppönen kuitenkin halusi muistuttaa, että oppivat algoritmit ovat taas jo eri asia. Ne mahdollistavat, että ohjelma oppii ratkaisemaan itsestään entistä monimutkaisempia asioita.

"Kaikki työ, jota ihmiset tekevät, tulee olemaan 5-10 vuoden sisällä käytännössä luovaa ongelmanratkaisua ja luovaa työtä. Kaikki yritykset tulevat toimimaan yhä enemmän kuin superluovat pajat tällä hetkellä."

Tämä tarkoittaa Hyppösen mukaan sitä, että ihmisten pitää rakastaa ongelmia. Enää ei riitä, että joku asia ratkaistaan nopeasti ja laimeasti. Ongelmiin pitää todella paneutua syvälle ja miettiä mikä on se todellinen ongelma.

Asiaa voi havainnollistaa esimerkiksi sillä, että kun aamulla tiet ruuhkautuvat, miten asiaa voitaisiin helpottaa. Rakennetaanko leveämpiä teitä? Suositaanko kimppakyytiä tai julkista liikennettä?

Oikea ongelma on kuitenkin se, että kaikki menevät samaan aikaan töihin. Hyppösen mielestä tilannetta voidaan helpottaa työpaikoilla. Palavereja ei sovita alkavaksi kello 9.00 vaan vaikka 9.30.

Maailma on avoinna

Vaikka työtehtävien katoaminen voi olla myös pelottavaa, on Hyppönen innoissaan.

"Elämme historian makeinta aikaa. Koskaan aiemmin ei ole yksittäisillä ihmisillä tai pienillä mailla ja yrityksillä yhtä hyviä mahdollisuuksia menestyä kuin nyt."

Hyppösen mielestä nyt kaikki tieto on helposti saatavilla ja yritykset voivat nousta globaaliin menestykseen huomattavasti helpommin ja pienemmällä rahalla kuin aiemmin. Syynä on se, että sana kiirii verkon yli nopeammin ja monet digitaalisista ratkaisuista ja palveluista on helposti siirrettävissä.

Hyppönen käytti esimerkkinä VTT:llä tehtyä tutkimusta, jossa tutkijat kasvattivat kantasoluista tyrnimarjoja, joissa oli kaikki vitamiinit tallella luonnossa kasvaneita marjoja paremmin. Tyrnimarjat myös maistuivat tutkija Lauri Reuterin mukaan samanlaiselta kuin luonnossa kasvaneet.

Reuter oli kertonut Hyppöselle, että kun tutkimus leviää Twitterissä tai julkaistaan tieteellisessä artikkelissa, sijoittajat ottavat yhteyttä.

"Tällaista tilannetta ei ole koskaan historiassa ollut. Tämä on ihan posketonta. Meillä on pieni velvollisuus kokeilla, että mitä kaikkea saamme aikaiseksi."

Hyppönen myös muistutti, että tämä ei kosketa pelkästään tieteen ja teknologian edelläkävijöitä. Yhtä hyvin kampaaja voisi rakentaa itselleen brändin internetiä hyödyntäen.

Hyppösen mielestä kampaaja voisi tilata tuotteet kiinalaisesta verkkokaupasta Alibabasta, tilata tuotteilleen ulkoasun itsenäiseltä suunnittelijalta 99desingsin kautta, perustaa verkkokaupan ja alkaa pitämään blogia.

"Kampaaja voisi tehdä itsestään Suomen ykköshiusstylistin, jolla on oma saitti. Minua ihmetyttää suuresti, että kun on tällainen neitseellinen markkina, niin miksei kukaan tee tällaisia harppauksia. Epäonnistumisen kustannukset ovat lähes minimaaliset."