Jokaisen pitää löytää oma intohimo työssään

Niko HerlinFuturisti Niko Herlin auttaa yrityksiä turvaamaan tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia. Samaa tulevaisuuden miettimistä hän peräänkuulutti myös työntekijöiltä Veritaksen järjestämässä Työelämän Forumissa.

Työelämä on valtavan muutoksen edessä, kertoi konsulttiyhtiö Great Mindsin futuristi Niko Herlin keskiviikkona järjestetyssä tilaisuudessa Helsingissä. Suurin syy muutokseen on vauhdilla etenevä automatisaatio ja robotisaatio.

"Robotisaatio ja automatisaatio ovat huomattavasti pidemmällä, kuin moni meistä haluaa kuvitella. Moni meistä asioi jo robottien kanssa tietämättään", Herlin kertoi Finlandia-talolla.

Herlinin mielestä kukaan ei ole turvassa automatisaation vaikutukselta. Robotit ja ohjelmat hoitavat likipitäen kaikki rutiininomaiset työtehtävät varmemmin ja nopeammin.

Ohjelmat osaavat jo esimerkiksi tunnistaa magneetti- ja röntgenkuvista sairaudet ja vaivat ihmistä paremmin ja kirjoittavat jo urheilu- ja talousuutisia virheettömämmin kuin toimittajat. Robotit taas toimittavat paketteja logistiikkakeskuksissa eteenpäin ihmisiä vikkelämmin.

Kaikki tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä ihmiset kehittävät koko ajan parempia ja monimutkaisempia ohjelmia ja robotteja. Herlin kertoi ennen tilaisuutta, että muutos on käsillä nyt.

"Jos ei ole 63 (vuotta) mittarissa nyt, niin tämä vaikuttaa työhön. Viiden vuoden kuluttua vaikutukset työtehtäviin ovat ihan selviä ja kymmenen vuoden päästä työelämä on ihan erilaista."

Työtehtävät katoavat, eivät työpaikat

Niko Herlin suhtautuu kaikesta huolimatta tulevaisuuteen myönteisellä mielellä. Hän muistutti haastattelussa, että työtehtävät ovat häviämässä, eivät työpaikat.

"Jos työntekijällä on muutoskykyä, hän pystyy pitämään työpaikkansa."

Herlin kertoi, että kun esimerkiksi robotit hoitavat vanhustenhuollossa lääkkeiden jakelun, jää hoitajille enemmän aikaa jutella vanhusten kanssa.

"Annetaan koneiden hoitaa suorittava työ. Sitten ihmisille jää aikaa toisille ihmisille."

Herlinin mielestä pelottavat tulevaisuudenkuvat massatyöttömyydestä ja robottien ylivallasta ovat siksikin virheellisiä, että mikään teknologia ei synny tyhjästä. Myös yhteiskuntarakenteet eivät synny tyhjästä. Kaiken nämä luovat ihmiset.

"Kuvittelemme, että tulevaisuus tapahtuu meille, mutta me luomme sen. Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen paljon enemmän kuin kuvittelemme", Herlin sanoi Työelämän Forumissa.

Herlinin mielestä automatisaatio ja robotisaatio ovatkin ainutlaatuinen tilaisuus miettiä, missä ihminen on parhaimmillaan ja mihin meidän kannattaa käyttää aikaamme.

"Minun tulevaisuuden visiossa kone ja ihminen tekee yhdessä työtä. Se on lyömätön yhdistelmä."

Kukaan ei maksa paikalla olemisesta

Työtehtävien lisäksi lähivuosien aikana muuttuu myös työn merkitys ihmisille. Herlin muistutti, että työ on toimintaa, jossa työntekijä tuo jotain lisäarvoa, josta joku suostuu maksamaan. Kun työtehtävät muuttuvat koko ajan, jokaisen työntekijän pitää olla Herlinin mukaan valmis oppimaan ja kehittymään jatkuvasti. Suurimman muutoksen kouriin joutuvatkin työntekijät, jotka käyvät töissä vain palkan takia.

"Jokaisen pitäisi miettiä, että mitä haluaa tehdä, mitä osaa tehdä ja mistä saa kicksejä. Kukaan ei voi olla hyvä siinä, mistä ei tykkää."

Herlin kertoi, että varmimmin ihmisille jäävät työtehtävät, joissa ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vain vahvasti ulospäinsuuntautuneille henkilöille olisi töitä.

Erilaisissa innovaatioiden syntymistä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että parhaat innovaatiot syntyvät, kun mahdollisimman erilaisista ihmistyypeistä koostuva ryhmä ideoi ja kehittelee asioita.

"Toistaiseksi koneet tekevät vaan sitä, mitä niiden käskemme tehdä. Innovointi on tulevaisuudessakin ihmisten tehtävä."

Toki siinäkin tehtävässä koneet auttavat.