Vakuutuslääkäri — asiantuntija, joka arvioi työkykyä työkseen

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen edellyttää työkyvyttömyyseläkehakemuksen hyväksyntää. Se, onko hakijalla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen arvioidaan suhteessa lakiin, muihin vastaaviin tapauksiin ja muutoksenhakuelinten ratkaisuihin. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa työntekijän ikä, koulutus, asuinpaikka ja jäljellä oleva työkyky. 

Vuonna 2015 työeläkejärjestelmän maksamaa työkyvyttömyysseläkettä sai Suomessa yhteensä 161 000 ihmistä. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 2,06 miljardin euron edestä. Myönteisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen sai 16 400 hakijaa ja ammatillisen kuntoutuksen myönteisen päätöksen noin 8 300 hakijaa. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksyttiin 72,3 prosenttia ja hylättiin 27,7 prosenttia. (Työeläkevakuuttajien etujärjestö 2015.)
 

Vakuutuslääkäri arvioi jäljellä olevaa työkykyä

Vakuutuslääkärit ovat asiantuntijalääkäreitä, jotka osallistuvat työkyvyttömyyseläkepäätöksien tekoon vakuutuslaitoksen juristien, eläkeratkaisijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Toisin sanoen laitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, ei yksin vakuutuslääkäri.

Vakuutuslääkäri on lääkäri, joka tekee työtään sosiaalivakuutuksen näkökulmasta siinä, missä hoitava lääkäri tekee työtään lääketieteen näkökulmasta. Vakuutuslääkäri arvioi jäljellä olevaa työkykyä ja hoitava lääkäri hoitaa potilaan sairautta. Käytännössä vakuutuslääkäri ei tapaa potilasta.

Hyvässä lääkärin lausunnossa on tarvittavat tiedot, joita vakuutuslääkäri tarvitsee omaan työhönsä, kertoo Veritaksen vakuutuslääkäri Teemu Takala. Vakuutuslääkärit ovat perehtyneet toimintakyvyn arvioon ja siihen, miten sairauksia voidaan kuntouttaa.  Sekaannusta voivat aiheuttaa esimerkiksi sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen erilaiset myöntämiskriteerit.

Haasteellista on, kun hoitava lääkäri arvioi työkykyä potilaan omaan ammattiin ja vakuutuslääkärin eläkeyhtiössä pitää arvioida työkykyä muihinkin töihin.

Sairauspäivärahaa maksetaan vuosi ja sinä aikana arvioidaan työkykyä omaan ammattiin. Tämän jälkeen arvioidaan työkyky muihinkin kuin omaan ammattiin. Hoitava lääkäri ei välttämättä tiedä milloin sairauspäiväraha on tullut täyteen, eikä näe kyseisiä tietoja.  ”Haasteellista on kun hoitava lääkäri arvioi työkykyä potilaan omaan ammattiin ja vakuutuslääkärin eläkeyhtiössä pitää arvioida työkykyä muihinkin töihin”, summaa Takala.
 

Tavoitteena tasapuolisuus ja yhdenmukaisuus

Sisätautilääkäri Teemu Takala aloitti asiantuntijalääkärinä Kelassa vuonna 2009 ja syksyllä 2015 Veritaksessa. 44-vuotias Takala on kotoisin Turusta ja on työskennellyt myös Tyksissä. Takalan mukaan työkyvyttömyyseläke edellyttää vaikeaa sairautta ja sitä, että hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet on käytetty. ”Ei riitä, että on tullut työkyvyttömäksi omaan työhönsä”, Takala muistuttaa.

”Asiantuntemus työkykypuolelta, lainsäädännön tunteminen, aikaisempiin tapauksiin suhteuttaminen, tasapuolisuuden ja yhdenmukaisuuden toteuttaminen ovat tässä työssä tärkeitä”, sanoo Takala.

Raadollisesti päätökset ovat helpompia silloin, kun kyseessä ovat erittäin vaikeat tai kuolemaan johtavat sairaudet. Näissä tapauksissa eläkepäätökset ovat yksinkertaisempia, mutta asiat hyvin painavia ja vaikeita. Takala näkee työssään laajan kirjon sairauksia ja se tekee hänen mukaansa työstä mielenkiintoisen.

Vakuutuslääkäri joutuu työssään osallistumaan isojen päätöksien tekemiseen, jotka vaikuttavat ihmisten elantoon ja tulevaisuuteen. Takala muistuttaa, että systeemi on monimutkainen ja siinä tarvitaan eri asiantuntijoiden osaamista: vakuutuslääkäri ei tee päätöksiä yksin, vaan osana tiimiä. 

Terveyden kannalta työ on hyväksi.

Parasta vakuutuslääkärin työssä on Takalan mukaan se, kun ihmiset pääsevät uusille työurille sairauksista huolimatta ja elämä lähtee vastoinkäymisien jälkeen sujumaan. ”Terveyden kannalta työ on hyväksi”, Takala sanoo. Tätä ajatusta puoltavat luonnollisesti parempi toimeentulo ja se, että työn kautta ihminen pysyy laajemmin yhteiskunnan menossa mukana. Työn kautta elämässä on mielekästä tekemistä, kunhan löytyy terveydelle sopiva työ.  

Työnsä hyvänä puolena Takala mainitsee myös sen, että vakuutuslääkärin työ ei ole sekunneista kiinni, kuten lääkärin työ muuten voi olla. Vakuutuslääkärin tehtävä on auttaa asiantuntemuksellaan oikeudenmukaisen ratkaisun tekemisessä.

Haastavaa vakuutuslääkärin työssä on Takalan mukaan se, kun joudutaan antamaan hylkäyspäätös, vaikka ihmisellä on sairautta. Tällaisissa tilanteissa henkilö on usein työkyvytön omaan työhönsä, mutta ei kaikkeen työhön, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää.
 

Kuntoustusprosessin avulla uuteen ammattiin

Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saanut asiakas ei jää kuitenkaan tyhjän päälle. Kuntoutusprosessissa vaihtoehtoina ovat ammatillinen kuntoutuksena esimerkiksi työkokeilu tai koulutus terveydentilalle paremmin sopiviin työtehtäviin. Takala kertookin, että myönteisten ammatillisten kuntoutuksien määrä on kasvussa.

Hyvä esimerkki uuden ammatin löytämisestä on Veritaksen asiakas Ilona (nimi muutettu). Ilona oli ammatiltaan parturi-kampaaja ja pyöritti omaa liikettään. Vuosien saatossa hänen työnsä kuormitti olkapäätä niin, että lopulta kivun kanssa ei enää pystynyt elämään eikä työskentelemään. Veritas tuki Ilonaa uuden ammatin löytymisessä ja hän alkoi opiskella myynnin ammattitutkintoa ja pääsi työssäoppijaksi optikkoliikkeeseen. Oman kampaamoliikkeen sulkeminen oli kaiken kaikkiaan kova paikka, mutta nykyisessäkin työssään silmälasimyymälässä Ilona pääsee käyttämään kauneuden parissa oppimiansa taitoja ja työskentelemään ihmisten parissa. Mikä parasta, nyt hän voi tehdä työtä ilman kipua.