Digitaalinen yhteiskunta, jossa kaikki voivat toimia yhdenvertaisesti

Digipalvelut paranevat saavutettaviksi asiakkaan hyväksi

Oletko joskus hermostunut tietokoneelle, kun asiat eivät suju odotetulla tavalla? Olet saanut käsittämättömän virheilmoituksen, etkä ymmärrä mikä meni vikaan? Oletko eksynyt surffatessa? Teksti on aivan liian pientä tai sen merkitystä on vaikea ymmärtää? Tai oletko jopa kokenut itsesi vaan yksinkertaisesti tyhmäksi digipalvelua käyttäessä? Nämä kaikki ovat oivia esimerkkejä digipalvelusta, jonka saavutettavuudessa on puutteita.

Saavutettavaa digipalvelua voi käyttää ja sen sisältöä ymmärtää kuka tahansa, osaamisesta ja taustasta riippumatta. Tällöin saavutettavaa digipalvelua voi käyttää myös, vaikka ei näkisi tai kuulisi hyvin tai ei olisi kädet täysin toimivat.

Tavoitteena yhdenvertainen digitaalinen yhteiskunta

Saavutettavien digipalveluiden perimmäisenä tavoitteena on digitaalinen yhteiskunta, jossa kaikki voivat toimia yhdenvertaisesti. Saavutettavuus digipalveluissa tarkoittaa melkeinpä samaa kuin esteettömyys fyysisissä tiloissa. Esteetöntä tilaa voi käyttää kaikki asiakkaat, mutta osalle vaikkapa hissi, luiskat tai kahvat on ehdoton edellytys tilan käytölle. Myös digipalvelun pitää rakentaa teknisesti hieman eri tavalla, jotta sitä voi käyttää apuvälineillä. Saavutettavaa digipalvelua näkövammainen voi käyttää ruudunlukijalla, joka lukee kaiken sisällön ääneen. Kuulovammainen ymmärtää videon sisällön paremmin, kun se on tekstitetty. Palveluja pitää pystyä käyttämään ilman hiirtä, pelkällä näppäimistöllä.

Hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki


Suomessa on arviolta vähintään 1,1 miljoona erityistarpeista potentiaalista digipalveluiden käyttäjää, joiden mahdollisuudet käyttää palveluja paranevat saavutettavuusparannusten myötä. Mutta saavutettavuudessa ei ole kyse ainoastaan erityisryhmien palvelemisesta, sillä hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki. Saavutettavuus on ennen kaikkea helppokäyttöisyyttä, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Hieman jopa yllättävästi digipalvelut voivat olla joskus vaikeasti saavutettavia myös nuorille, todellisille diginatiiveille. Itselläni on kaksi teinipoikaa, ja jos en paremmin tietäisi, sanoisin heidän syntyneen mobiililaitteet käsissään. Niin erottamaton osa puhelin on nuorisolaista. He kyllä hallitsevat suvereenisti somet, pelit ja googletuksen. Haasteita voi sen sijaan tulla kun pitäisi asioida sähköisesti vaikkapa opintotukiasioissa tai nuoren yrittäjän YEL-asioissa: ymmärtää sisältöä ja hakuprosessia. Myös tekstin ymmärrettävyys ja sujuvat prosessit ovat hyvää saavutettavuutta. 

Toisaalta kuka tahansa voi ajoittain olla osittain esteellinen ja hyötyä hyvästä saavutettavuudesta. Huonosti nukutun yön jälkeen tai vauvan kanssa pidemmän aikaa valvoessa väsymys alkaa vaikuttaa jo suoriutumiseen, ja digipalvelujen käyttö ei onnistu niin hyvin kuin virkeänä. Kirkkaassa ulkoilmassa tai lukulasien unohtuessa on vaikea saada selvää ruudusta, jos värit eivät ole tarpeeksi vahvat. Toinen käsi paketissa voi tuntea olonsa melko avuttomaksi puhelimen kanssa.

Mikä sitten muuttuu?


Helpoiten muutokset voi asiaan perehtymätön huomata palveluissa käytetyissä väreissä ja teksteissä, sisältöä on vaivatonta lukea. Kaikki interaktiiviset sisällöt kuten lomakkeet muuttuvat helppokäyttöisemmiksi. Palveluissa ei saa välkkyä lainkaan ja mikään ei saa lähteä liikkumaan ilman, että käyttäjä antaa siihen luvan. Digipalveluiden tulee myös skaalautua eri laitteisiin, tietokoneen lisäksi pienemmille laitteille kuten tabletille ja puhelimeen. Ja tietenkin, saavutettavaa palvelua voi käyttää eri apuvälineillä. Usein saavutettavuustyön positiivinen sivuvaikutus on myös se, että saavutettavat palvelut löytyvät paremmin hakukoneilla.

Asiakkaan oikeus saada saavutettavaa palvelua

Työnantajan ja yrittäjän Vernet-verkkopalvelun käyttäjät saavat ensin saavutettavuuskorjatut palvelut käyttöönsä. Saavutettavuuslain myötä kaikki asiakkaat voivat lähettää Veritakselle palautetta ja toiveita saavutettavuudesta. Palveluista tulee löytymään jatkossa paikka antaa saavutettavuuspalautetta. 

Digipalveluista löytyy jatkossa myös saavutettavuusseloste, joka kertoo, miten saavutettavuus on huomioitu palvelussa.

Uusi saavutettavuuslaki on hyvä uutinen kaikille meille. Sen myötä tärkeät digipalvelut muuttuvat helppokäyttöisemmiksi ja asiakkailla on paremmat vaikutusmahdollisuudet palveluiden sisältöihin.

Katri Koskinen, CGI Lead designer (palvelumuotoilu)

**

Kirjoittaja Katri Koskinen työskentelee palvelumuotoilijana CGI:llä ja on taustaltaan psykologian maisteri sekä laillistettu psykologi. Hän käyttää työpäivänsä toteuttaen missiotaan tuoda ihmisymmärrystä paremmin kuuluviin digikehityksessä.

veritaslainen.jpg
Kuva haastattelutilanteesta, Katri Koskinen ihmettelee yhdessä loppukäyttäjän kanssa mobiilipalvelun oikkuja.