Työelämästä todettua – Osaamisen kehittäminen luo vireyttä ja lisää kilpailukykyä

Kasvanut tietoisuus siitä, että digitalisaatio, automatisaatio ja globalisaatio muuttavat perinteisiä työuria ja ammatteja on tuonut jatkuvan oppimisen yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi. Pula osaavasta työvoimasta on myös muodostunut yhä useamman yrityksen kasvun esteeksi. Yrityksen kannattaakin pohtia, mitä taitoja onnistuminen vaatii nyt ja tulevaisuudessa.

”Oppimisen ja taitojen jatkuvan kehittämisen pitäisi olla kansalaistaito, ja opintosuunnitelma tulisi laatia elämän pituiseksi”, sanoo Veritaksen työhyvinvointipäällikkö Minna Lundström. ”Työelämässä käytetään mielen virkistykseksi usein liikunta- tai kulttuurietua. Miksi emme voisi palkita toisiamme myös ’oppimissetelillä’, jota voisi käyttää esimerkiksi omavalintaiseen kurssiin?”

Jatkuva oppiminen - Osaamisen kehittäminen luo vireyttä ja lisää kilpailukykyä - Veritas

Osaamisen kartuttamiselle on kysyntää

Työntekijöiden asenteita jatkuvaan oppimiseen on Suomessa tutkittu runsaasti. EK:n, OAJ:n ja Sivistystyönantajien kyselyn mukaan puolet suomalaisista on osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen ja vähän alle puolet kehittää omaa osaamistaan. Työssäkäyvät ovat osaamisen kartuttamisesta huolimatta huolissaan työelämän murroksesta, työmäärän kohtuuttomasta lisääntymisestä ja oman työpaikan häviämisestä.

  • Puolet suomalaisista on osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen.
  • Lähes yhtä moni kehittää itse osaamistaan jatkuvasti.
  • Reilu kolmannes on käynyt kursseja tai täydentänyt opintojaan työn ohella.

Kuinka rahoittaa jatkuvaa oppimista?

Käytännössä jatkuva oppiminen tarkoittaa työn ja opiskelun yhteen sovittamista. Keskeinen kysymys on, kuka opiskelun rahoittaa. Opiskeleminen yrittäjyyden ohella tarkoittaa tasapainoilua menetetyn työajan ja oppimisen kesken.

Työuran aikainen kouluttautuminen kokonaisuudessaan on pääosin työnantajien ja opiskelijoiden itsensä rahoittamaa. Siksi on tärkeää pohtia, miten osaamisen kehittäminen on mahdollista myös työttömille, pätkätyöläisille tai pienyrittäjille, joilla ei ole työnantajan tarjoamaa koulutusta. Opetusministeriön työryhmä on esittänyt ratkaisuksi digitaalista uraohjausta, joka palvelisi myös työelämän ulkopuolella olevia työnhakijoita sekä yksinyrittäjiä tai keikka- ja osa-aikatyötä tekeviä.

Pienyrittäjän kynnystä osallistua koulutukseen voisi myös madaltaa ansionmenetyskorvauksen kaltainen tuki.

Jatkuvan oppimisen edellytyksiä uudistetaan

Tuoreessa hallitusohjelmassa tavoitteena on jatkuvan oppimisen uudistus, jolla pyritään vastaamaan koko elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Hallitusohjelman mukaan kaikille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Akavan mukaan hallitusohjelma on riittämätön. Monimuotoiseen oppimiseen olisi luotava uusi järjestelmä ja rahoitusmalli, jotka soveltuisivat erityyppisiin töihin ja tilanteisiin. Työntekijä voisi esimerkiksi saada kolmen vuoden välein tuhannen euron osaamissetelin. Työnantajan osuus kustannuksista olisi 20 prosenttia ja työntekijän itsensä niin ikään 20 prosenttia. Loput kattaisi työttömyysvakuutusmaksuilla perustettava Työllisyysrahasto.

Suomen Yrittäjät esittää malliksi osaamistiliä, joka toisi nyt hajallaan olevan osaamista täydentävän koulutustarjonnan ja muut kansalaisten sivistämiseen tarkoitetut osaamispalvelut helpommin saavutettaviksi. Järjestön mukaan yksilön tai työyhteisön on tällä hetkellä usein vaikea löytää sopivaa osaamispalvelua.

Jatkuvaa oppiminen on kansainvälinen haaste

Osaamisen kartuttaminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa ei kosketa vain Suomea. OECD:n vuosittaisessa työllisyyskatsauksessa haasteeksi nostetaan aikuiskoulutuksen vahvistaminen ja laadun varmistaminen OECD-maissa, kun työntekijöitä autetaan löytämään uusia tehtäviä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Globaalisti digitaalisten taitojen edistämistä tarjoaa internet-jätti Google. Grow with Google -koulutusohjelmaan on vuodesta 2015 alkaen osallistunut 10 miljoonaa oppijaa. Suomeen yhtiö perusti digitaalisen oppimisen keskuksen syyskuussa. Googlen mukaan suomalaisyrityksistä vain yksi viidestä myy tuotteitaan tai palveluitaan verkossa, vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Keväällä yhtiö julkaisi yhdessä SAK:n ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa selvityksen, jonka mukaan entistä useammassa työssä tarvitaan digitaalisia perustaitoja. Digitaitoja tulisi siksi voida opiskella vaivattomasti myös työnteon ohessa.

Osaamista mahdollista kehittää myös vähin kustannuksin

Yrittäjän on kehitettävä jatkuvasti itseään pysyäkseen mukana muutoksessa, yrittäjyyden ongelmien ratkaisemiseksi tai halusta tehdä asioita toisella tavalla. Verkkokoulutukset ovat ajankäytöllisesti helppo ratkaisu, mutta perinteiset koulutusmuodot tarjoavat puolestaan verkostoitumismahdollisuuksia. Oppimisvaihtoehtoina kannattaa muistaa myös itsenäinen osaamisen kehittäminen sekä mentorointi ja vertaisoppiminen.

Osaamista voi kehittää syventymällä hyötysivustoihin, ammattijulkaisuihin, podcasteihin tai avoimiin verkkokursseihin. Kirjastot tarjoavat ammattikirjallisuuden lisäksi myös mahdollisuuksia uuden teknologian, vaikkapa 3D-tulostuksen, kokeilemiseen. Mentorointi tai vertaisoppiminen on hyvä tapa tunnistaa omaa osaamista tai vahvistamiskohteita.

Sekä tavoitteellisessa oppimisessa että omatoimisessa osaamisen kehittämisessä yksilön ja yrityksen tasolla tärkeintä on tiedostaa ja määritellä osaamisalueet, joissa haluaa kehittyä.

”Tervetuloa mukaan Veritaksen maksuttomiin asiakaskoulutuksiin, joissa pääset tutustumaan ajankohtaisiin asioihin ja verkostoitumaan. Tutustu alkuvuoden 2020 koulutuksiin nettisivuillamme”, Minna Lundström neuvoo.