Työelämästä todettua – Työelämän murros ravistelee meitä kohti uutta aikaa

”Työelämästä todettua” -sarjassa kokoamme yhteen kuumimmat ja kiinnostavimmat puheenaiheet työelämän muutoksista, työkyvystä, yrittäjyydestä ja eläkkeistä. Tulemme julkaisemaan artikkeleita sarjassa nelisen kertaa vuodessa. Ensimmäisessä kirjoituksessa tarkastelemme työelämän murrosta.

Veritas_faktoja_tyoelaman_murroksesta_FI.png
Faktoja työelämän murroksesta.

 

Digitalisaatio, robotisaatio ja automatisaatio muovaavat työmarkkinoita eri tavoin. Työn murrosta koskevat väitteet ovat usein keskenään eri suuntaisia, jopa ristiriitaisia ja aiheeseen liittyy hyvin eri tasoisia ilmiöitä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että teknologian kehittyminen vaikuttaa työelämään ja yhteiskuntaan hitaasti, ja vastoin pahimpia pelkoja automaatio voi jopa lisätä työpaikkojen määrää yrityksissä. Toisaalta monet uudet työt vaativat entistä korkeampaa osaamistasoa rutiinitöiden vähentyessä, mikä voi lisätä eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Listasimme viimeaikaisia selvityksiä, jotta työn murroksen vaikutus yhteiskuntaan, elinkeinoelämään sekä yksilöihin tulisi laajuudessaan edes hieman havainnollisemmaksi.

”Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja työympäristö uudistuvat monella työpaikalla kiihtyvällä vauhdilla. Myös meillä Veritaksessa tapahtuu paljon tällä saralla seuraavan vuoden aikana. Emme kuitenkaan tiedä tarpeeksi murroksen voimasta ja mahdollisuuksista. Tämän takia päätimme ryhtyä keräämään tietoa muutoksesta ja jakaa löytöjä myös asiakkaidemme kanssa”, toteaa Veritaksen asiakkuusjohtaja Mika Paananen.

Teknologisen kehityksen vaikutukset näyttäytyvät ristiriitaisina

Nykypäivän keskustelu teknologian kehityksestä muistuttaa 60–70-lukujen kuulentojen ympärillä velloneita odotuksia avaruusmatkailun nopeasta yleistymisestä ja Marsin asuttamisesta, huomauttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat. Tällä hetkellä esimerkiksi robotteja kohtaan tunnettu innostus – sekä vastaavasti pelko – ovat ylimitoitettuja. Tutkijat painottavat Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -raportissa, että automaation lisääntyminen on hidasta. Teollisuusritysten varovaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, että automatisoitua tuotantoa on vaikeampaa mukauttaa uusiin tilanteisiin kuin ihmistyötä. Toisaalta raportin mukaan teollisuuden tuottavuus voi kasvaa robottien ja automaation ansiosta vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosenttia – vaikutuksen arvioidaan olevan suurempi kuin muilla aloilla. Varastoautomaatio on sen sijaan jo tällä hetkellä hyvin pitkälle kehittynyttä ja voi yhdessä verkkokaupan kasvun kanssa vaikuttaa työllisyyden vähenemiseen kaupan alalla. Vähittäis- ja tukkukaupan tuottavuuden arvioidaan kasvavan robotisaation ja automaation ansiosta noin neljänneksen vuoteen 2030 mennessä. Vähiten robotisaatio ja automaatio vaikuttavat tutkijoiden mukaan terveydenhuoltoon ja erilaisiin palvelualoihin sekä rakentamiseen.

Teknologisen kehityksen aiheuttamaan ennennäkemättömään mullistukseen uskoo sen sijaan konsulttiyhtiö McKinsey. Ennusteessaan tekoälyn vaikutuksesta työelämään McKinsey arvioi, että tekoäly tuo maailman talouteen enemmän lisäarvoa kuin hyörykone 1800-luvulla. Tutkijat korostavat tekoälyn varhaisten käyttäjien menestyvän parhaiten kilpailussa. McKinsey muistuttaa tutkimuksessaan myös kehityksen haittapuolista. Tekoälyn hyödyntäminen on omiaan kasvattamaan rikkaiden ja köyhien maiden välisiä tuloeroja ja lisäämään ihmisten välistä epätasa-arvoa. Rikkaiden maiden ikääntyvä työvoima ja korkeat palkkatasot luovat painetta sekä yrityksille että julkiselle sektorille panostaa tekoälyyn. Tekoäly tuo konsulttiyhtiöm mukaan uhkia myös työelämään. Ruutiinitöiden katoaminen kyllä kohentaa osaajien palkkoja, mutta voi myös supistaa maailman bruttokansantuotetta, kun mukaan lasketaan koneiden työelämästä syrjäyttämien ihmisten kaikki kerrannaisvaikutukset. Tivin mukaan McKinsey laskee, että jopa 14 prosenttia maailman työvoimasta joutuu vaihtamaan ammattia tai siirtymään toisille aloille tekoälyn takia.

Pysyvätkö suomalaiset yritykset kehityksen tahdissa?

Teknologinen kehitys näyttää kuitenkin juuri nyt vaikuttavan moniin yrityksiin suotuisasti. ManpowerGroupin mukaan maailmanlaajuisesti 87 % työnantajista aikoo lisätä työntekijöidensä määrää automaation seurauksena. Suomessa vastaava luku on 91 %. ManpowerGroup arvioi, että IT-osaamisen kysynnän kasvamisen ohella työvoiman tarve kasvaa myös tuotannossa ja teollisuudessa sekä palvelu- ja asiakasrajapintarooleissa, joissa tarvitaan inhimillistä osaamista, viestintää, johtamista, sopeutumiskykyä ja neuvottelutaitoja. Myös EK:n yrityskysely tukee ManpowerGroupin esittämiä positiivisia kehityssuuntia Suomessa. EK:n mukaan esimerkiksi pk-sektorille arvioitiin syntyvän 20 000 uutta työpaikkaa vuonna 2019. Vuoden takaisiin lukuihin verrattuna työntekijämäärän kasvuun uskoi nyt 32 prosenttia (vuosi sitten 28 %) yrityksistä ja vähentymiseen 8 prosenttia (vuosi sitten 11 %).

Yritysten on kehityttävä ja uudistuttava jatkuvasti, jotta ne pärjäisivät kilpailussa. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavaat yhdessä muun teknologisen kehityksen kanssa vähintään yhtä paljon, ellei enemmän pk-yritysten toimintaan, nyt kun talouskasvu on hidastunut, korostaa Suomen Yrittäjien kevään 2019 pk-yritysbarometri. Yritysten tilanteessa on havaittavissa sekä myönteisiä että huolestuttavia kehityssuuntia selvityksen mukaan. Viimeisen vuoden aikana 74 prosenttia yrityksistä on barometrin mukaan investoinut esimerkiksi tietotekniikkaan, ohjelmistoihin tai koneisiin ja laitteisiin. Myönteistä kehitystä on barometrin mukaan tapahtunut myös siinä, että lähes viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja noin neljännes uutta teknologiaa. Sen sijaan pk-yritysten digitaalisten palveluiden käyttö ja käyttöönottoaikomukset ovat lievästi vähentyneet viime syksyn barometristä. Myös digitaalisuuden myötä koetut hyödyt ovat laskeneet hieman viime syksyn barometriin nähden. Kaupan alan yrityksistä ainoastaan 26 prosenttia kertoo tekevänsä kauppaa verkkokaupan kautta. Kaikista pk-yrityksistä verkkokaupan kautta tekee liiketoimintaa vain 12 prosentia yrityksistä.

Suomalaisten yritysten asema heikkeni suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin vuoden 2018 Digibarometrin mukaan. 22 maata kattavassa tutkimuksessa Suomi putosi vuoden 2017 hopealta pronssille. Yhdysvallat nousi kuudennelta sijalta toiseksi Norjan jatkaessa edelleen kärjessä. Digibarometrin toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen huomauttaa, että yritykset ovat Suomessa aiemmin olleet johtava digisektori. Rouvisen mukaan uudet ratkaisut tuodaan Suomessa organisaatioihin ilman uuden teknologiaan edellyttämiä muutoksia eikä liiketoimintamalleja mietitä uudestaan digin tuomien mahdollisuuksien näkökulmasta.

Uusi työelämä edellyttää myös yhteiskunnan uudistumista

Riippumatta siitä, nähdäänkö työn murros uhkana vai mahdollisuutena, on koko yhteiskunnan reagoitava muutokseen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen korostaa haastattelussa Demokraattissa 24.1.2019, että uuden tekniikan yhteiskuntaa mullistavia vaikutuksia pitäisi pohtia ajoissa. Pylkkänen näkee työn muutoksessa mahdollisuuksia, mutta ne vaativat myös yhteiskuntarakenteiden sopeuttamista. Iso asia on esimerkiksi verotulojen turvaaminen tilanteessa, jossa koneet korvaavat entistä enemmän ihmistyötä. Pylkkänen hakisi työelämän uudistamiseen mallia Ruotsista, missä työmarkkinat ovat todella dynaamiset ja työelämä ja asuntomarkkinat on viritetty sen mukaan, että ihmiset vaihtavat usein työ- ja asuinpaikkaa. Uusia ratkaisuja teknologian mukanaan tuomiin muutoksiin on vaatinut myös SAK. Ammattiliittojen Keskusjärjestön mukaan nykyinen työsopimuslaki ei vastaa enää työmarkkinoiden todellisuutta tai alustatalouden haasteita. SAK:n tiedotteen mukaan vakinaisen työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastoon on kehittynyt erilaisia työn tekemisen ja teettämisen muotoja, joissa työsuhde usein verhotaan toimeksiannoiksi työnantajavelvollisuuksien välttämiseksi. SAK:n mielestä työsopimus ja ja työnantajakäsite tulisi määritellä uudelleen ja valvonta saada kuntoon.

Uudet toimintamallit vaikuttavat pieniinkin yrityksiin

Pienyrityksille digitaalisuus ja alustatalous voivat olla helpotus. Suomalainen piensyrityksen on esimerkiksi mahdollista saada alustalouden avulla käyttöönsä parhaita osaajia globaalista ja vastaavasti suomalaisten asiantuntijat pystyvät tarjoamaan osaamistaan käyttöön alustojen kautta entistä globaalimmin.

Suoran palkkaamisen sijaan yritykset voivat myös entistä yksinkertaisemmin kasvattaa toimintaansa hyödyntämällä vuokratyövoimaa ja alihankkijoita. Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskuksen projektitutkija Martti Saarela kertoo Pohjalaisessa 5.2.2019, että rekrytointi on mikroyritykselle kriittinen tekijä ja kynnys siihen saattaa olla korkealla. Irtisanomissuojan uudistaminenkin voi osaltaan laskea pienten yritysten työllistämiskynnystä. Saarelan mukaan mikroyritysten verkostoituminen on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kaikkea työelämän murroksen vuoksi, jonka myötä yksinyrittäminen lisääntyy.

Uusien teknologioiden haltuun ottamiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen on yrityksille tarjolla erilaisia hankkeita ja ohjelmia. Nuoret yritykset ja startupit voivat testata IoT-teknologiaa ja kehittää sen pohjalta uusia toteutuskelpoisia ratkaisuja markkinoille keväällä 2019 Arrow Digita StartUp Challengessa. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry järjestää Kilpailukykyä tekoälyllä ja alustataloudella! – seminaareja, joissa yrityksille tarjotaan tietoa siitä, miten kehittää ja hyödyntää tekoälyä ja alustataloutta liiketoiminnassa. Business Finlandin Smart Life Finland –hankkeessa halutaan edistää yksilöllisiä, reaaliaikaisia ja älykkäitä terveyden ja hyvinvoinnin palveluja, jotka ovat käytettävissä missä ja milloin vain. Ohjelma tukee kaikenkokoisia yrityksiä.

Teknologian nopea kehitys on johtanut töiden organisoimiseen eri tavalla. Esimerkiksi palkkatyön ja yrittäjyyden monimuotoinen yhdistäminen ja siirtymät palkkatyön ja yrittäjyyden välillä ovat jo lisääntyneet Nämä muutokset aiheuttavat muutospaineita esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään. Tekoälyn ja robotisaation kehitys tuovat muutosliikkeen myös palvelu- ja hoiva-aloille, joissa murroksen vaikuttavuus on aiemmin ollut vähäisempää. Osalle työn murros voi tuoda mahdollisuuden siirtyä rutiinityöstä vaativampiin tehtäviin, luoda täysin uusi oma tapa toimia työelämässä, toisille kehitys voi aiheuttaa heikompia työehtoja. Selvältä vaikuttaa kuitenkin se, että murros edellyttää koko yhteiskunnalta uuden oppimista.