Työelämästä todettua – Työssä jaksaminen ja palautuminen: mikroyrittäjyyden kulmakivet

Mikroyrittäjyys tarjoaa monelle tilaisuuden toimia työelämässä monipuolisesti ja luovasti, nähdä oman työnsä tulokset välittömästi, kantaa vastuuta ja laatia omat aikataulunsa. Mikroyrittäjän menestykseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja motivaation lisäksi mikroyrittäjä tarvitsee muitakin työkaluja yrityksen toiminnan ylläpitämiseen.

”Toimii yrittäjä sitten itsensä työllistäjänä tai työllistävän mikroyrityksen vetäjänä, on tärkeää huolehtia yrittäjän kaikkein tärkeimmästä pääomasta eli omasta jaksamisesta ja työkyvystä. Yrittäjyyden vaihtelevia tilanteita varten kannattaa varmistaa oma sosiaaliturva ja pitää yrittäjän eläke- ja muutkin vakuutukset ajan tasalla”, muistuttaa Veritaksen asiakkuusjohtaja Mika Paananen.

”Näemme kasvavassa yrittäjäasiakasjoukossamme paljon onnistumisia ja kasvua, mutta valitettavasti kohtaamme myös tilanteita, joissa yrittäjän omat voimat loppuvat hänen huolehtiessaan työntekijöidensä hyvinvoinnista ja yrityksen kannattavuudesta. Veritaksen YEL-vakuutus on myös mikroyrittäjän turvana näissä tilanteissa.”

Työssä-jaksaminen-palautuminen-mikroyrittäjyys-infografiikka-veritas-1920x3424px.jpg

Mitä on mikroyrittäjyys?

Mikroyrittäjää voidaan tilanteen ja kontekstin mukaan kutsua myös itsensätyöllistäjiksi, yksinyrittäjiksi, freelancereiksi tai kevytyrittäjiksi. Myös voimakkaasti kasvava alustatalous työllistää mikroyrittäjiä. Kaikki alustafirmojen keikkatyöläiset, itsensätyöllistäjät tai freelancerit eivät kuitenkaan ole mikroyrittäjiä. Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää. Lisäksi niiden vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Suomessa 93,2 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä. Vuonna 2017 mikroyrittäjiä oli 24 % enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.

 

Yritykset Suomessa lukuina

I.

Mikroyrityksiä (alle 10 työntekijän yrityksiä)  

264 519

Pienyrityksiä (alle 50 työntekijää)

15 989

Keskisuuria yrityksiä (50—249 henkilön yritykset)

2 883

Suuryrityksiä (vähintään 250 henkilöä)

615

(Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2017)

II.

mikroyrityksiä 1997

213 230

mikroyrityksiä 2017

264 519

Työstä palautuminen haasteellista mikroyrittäjille

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein mikroyrittäjyyden haasteet. Työterveyslaitoksen Promo@work-yhteistyöhankkeessa on tutkittu mikroyrittäjien työssä jaksamista ja palautumista. Tietoa kerättiin yrittäjiltä mobiilisovelluksella, joka sisälsi itsearviointimahdollisuuksia ja neuvoja oman työkyvyn ja palautumisen edistämiseen. Ensimmäisten tulosanalyysien mukaan yrittäjät palautuvat työstä huonosti ja kokevat myös oman työkykynsä huonoksi. Työterveyslaitoksen tutkija Jaana Laitinen kertoi äskettäin Kauppalehdessä (8.5.), että mikroyrittäjiä kuormittavat monet yritystoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. Yleinen huolenaihe on yrityksen taloudellinen tilanne, ja stressiä aiheuttavat myös markkinointi ja ennakointikyky. Laitisen mukaan moni yrittäjä havahtuu tilanteeseen ja alkaa tehdä muutosta vasta loppuun palamisen hetkellä. Hän toivoo päättäjien jatkavan toimia yrittäjien jaksamisen edistämiseksi. Lisää keinoja motivoida työterveyshuoltoja tarjoamaan ja kehittämään terveyden edistämisen toimintamalleja myös mikro- ja pienyrittäjille tarvitaan edelleen.

Yksinyrittäjien työterveyspalveluissa kehitettävää

Mikroyrittäjyyden kuormittavuudesta huolimatta vain harva yksinyrittäjä on työterveyshuollon piirissä sanomalehti Karjalaisen mukaan. Kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitokselta arvioi, että yleisin syy on tiedon puute. Palkansaajalle työterveyshuolto tulee automaattisesti, ja kun ihminen ryhtyy yrittäjäksi, hänellä ei ole tietoa, miten huolehtia sosiaaliturvasta. Palmgrenin mukaan mikroyrittäjät kokevat työterveyshuollon palvelujen ja tarjousten vertailun hankalaksi. Toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä arvioi lehdessä, että yksinyrittäjät kokevat palvelun kalliiksi ja joustamattomaksi, koska työterveyshuolto räätälöidään usein isomman yrityksen tarpeisiin. Isolle terveysyritykselle yksinyrittäjä ei välttämättä näyttäydy ole yhtä houkutteleva asiakkaana kuin isompi yritys. Palmgrenin mukaan tilanne on parantunut ja isotkin yritykset ovat kiinnostuneet tarjoamaan palveluja myös pienyrittäjille.

Virtuaalivalmentajat työterveyden tueksi

Työterveyden saavutettavuutta mikroyrittäjille voivat tulevaisuudessa lisätä esimerkiksi uudenlaiset innovaatiot ja virtuaalipalvelut. Jyväskylän yliopisto on yhteistyöhankkeessa kehittänyt virtuaalivalmentajasovelluksen prototyypin. Sovellus käsittelee käyttäjältä kerätyn tiedon ja antaa palautetta sekä liikunta- ja ravitsemussuosituksia virtuaalisesti. Virtuaalivalmentaja-sovelluksen on mahdollista toimia tulevaisuudessa osana terveys- tai työterveys- sekä työhyvinvointipalveluita.

Työterveyden rakenteet nykyaikaistettava

Työterveys ei ole pelkästään fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Työterveys Helsingin toimitusjohtaja ja Työ ja terveys ry:n puheenjohtaja Tiina Pohjonen esitti äskettäin Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan työterveyshuollon uudistamista. Ala ei ole edistynyt, vaikka työelämä on muutosten kourissa. Työterveyshuolto toimii edelleen samojen mallien mukaan kuin silloin, kun työelämän merkittävin haaste oli sen fyysinen raskaus. Nyt yhä useampi työntekijä tulee vastaanotolle mielenterveyden ja jaksamisen ongelmien takia. Työterveyden tulisi entistä enemmän vahvistaa työn tuomaa hyvinvointia sekä ehkäistä uupumista. Ihanteellisesti työterveyshuolto toimisi kuin muutoskonsultti ja olisi nykyhetken työelämän asiantuntija. Normien uudistus palvelisi myös mikroyrittäjien tarpeita.

Työttömyysturvaa myös yrittäjille

Usean tuoreen selvityksen mukaan yrittäjillä on puutteellisia tietoja liittyen omiin etuuksiinsa. Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin. Yrittäjä ei alimmalla tasolla saavuta ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan ja Innolink Researchin huhtikuussa 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan yrittäjistä 38 % ei tiennyt, että yrittäjällä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan. Yrittäjien työttömyyskassoista lisää tietoa löytyy Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassan (AYT:n) ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT:n) verkkosivuilta.

Verkostot tarjoavat mahdollisuuksia ja mielenrauhaa

Moni mikroyrittäjä on hyvin innostunut ja motivoitunut työstään. Siitä huolimatta mikroyrittäjälle työn yksinäisyys voi tulla yllätyksenä. Tarjolla ei ole kollegaa, jonka kanssa keskustella tai jolta pyytää apua. Mikroyrittäjälle yhden tärkeän verkoston muodostavat maksulliset asiantuntijaverkostot kuten esimerkiksi kirjanpitäjä ja työterveyspalvelut. Toisentyyppisen tukiverkoston tarjoavat muut yrittäjät. Muun muassa Työterveyslaitos on koonnut ideoita omien verkostojen kehittämiseen.  Verkostoja voi löytää niin järjestöistä, saman alan toimijoista, asiakkaiden kautta kuin sosiaalisesta mediasta. Kuten muussakin toiminnassa myös verkostoitumisessa ajankäyttö kannattaa optimoida oman tilanteen ja tarpeen mukaan. Muutamaa hyvä yhteistyösuhde voi olla hyödyllisempi kuin laaja mutta löyhä verkosto.