Veritaksen tavoitteena on olla pk-yrityksen sekä yrittäjän paras työeläkekumppani.
Me määrittelemme hyvän kumppanuuden ensiluokkaisen asiakaspalvelun kautta; kun voimme tarjota asiakkaillemme laajaan yksilölliseen osaamiseen perustuvaa neuvontaa ja asiakkaan tarpeita vastaavia työkaluja, saavutamme tavoitteemme.
Taloustutkimuksen toimialakohtaisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaamme arvostavat tarjoamaamme asiakaspalvelua. Tutkimuksessa Veritas saa alan parhaan yleisarvosanan 8,23. Positiivisesti Veritas erottuu toimialalla erityisesti asiakkaan tarpeiden huomioimisessa, palvelualttiudessa ja yhteydenpidossa.
Yksi puhelinsoitto riittää
Veritaksen asiantuntijapalveluiden ydin on vahva asiakaslähtöisyys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokainen vakuutuksenottaja saa henkilökohtaisen vakuutusneuvojan, jolle voi soittaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Lue lisää
Yhä useampi pienyritys valitsi Veritaksen työeläkevakuuttajakseen. Vuoden 2014 lopulla Veritaksessa oli voimassa 6 931 TyEL-vakuutusta, joissa oli 53 817 vakuutettua työntekijää. Vaikka vakuutusten määrä kasvoi, laski vakuutettu palkkasumma edellisvuodesta 1 597,3 (1 601,1) miljoonaan euroon.
Vakuuttamamme YEL-työtulo kasvoi 255,1 (252,4) miljoonaan euroon, vaikka YEL-asiakkuuksien määrä laski hieman 10 739 vakuutukseen. Ilahduttavaa onkin, että yrittäjäasiakkaamme haastavista talouden näkymistä huolimatta arvostavat omaa työtänsä ja ovat vahvistaneet omaa eläketurvaansa korottamalla työtuloaan. YEL-työtulo on keskimäärin 23 754 euroa vuodessa, kun se vuotta aiemmin oli 23 220 euroa.
Vakuutusasiakkaamme
Verkkopalvelulla sujuvuutta päivittäiseen vakuutuksenhoitoon
Julkaisimme helmikuun lopulla uudistetun verkkopalvelumme TyEL- ja YEL-asiakkaillemme. Verkkopalvelussa asiakkaamme voivat hoitaa vakuutusasioitaan myös silloin, kun asiakaspalvelumme ei ole avoinna.
Verkkopalvelun kautta asiakkaamme saavat käyttöönsä työhyvinvoinnin Serious Fun -työkalupakin. Työkalupakki pitää sisällään oppaita ja ohjeita sekä valmiita lomakepohjia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn hallintaan.
Helpompaa elämää ja hyvinvointia
Veritas tarjoaa asiakkaan käyttöön komean kokoelman erilaisia työkaluja elämää helpottamaan. Yksi niistä on viime vuonna uudistettu verkkopalvelu VerNet.
Lue lisää
Työhyvinvointitoimilla tukea työkyvyn ylläpitoon
Tarjoamme kaikille TyEL-asiakkaillemme tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Toiminnan tavoitteena on pidentää työuria ja vähentää työkyvyttömyysriskiä.
Työhyvinvoinnin kehittämisen tulisi olla luonnollinen osa jokaisen asiakasyrityksemme arkea. Siinä onnistuminen vaatii vahvaa työhyvinvoinnin osaamista sekä sopivia työkaluja erilaisten hyvinvointihankkeiden toteuttamiseen. Asiantuntijamme auttavat asiakasyritystä ylläpitämään työhyvinvoinnin kehittämistä ja takaavat kehitystyön jatkuvuuden.
41 asiakasyritystämme kehitti työhyvinvointiosaamistaan tarjoamillamme Työhyvinvointikorttikursseilla. Yleisiä, kaikille asiakkaillemme avoimia Työhyvinvointikorttikursseja pidettiin 8. Kursseille osallistui yhteensä 551 henkilöä ja he saivat Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikortin. Syksyllä lanseerasimme uuden seminaarisarjan työhyvinvoinnista, johon osallistui yhteensä 14 yritystä.
Työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen tähtääviä asiakaskohtaisia Avanti-ohjelmia oli vuoden aikana käynnissä 116 asiakasyrityksessä.
Kysely: Johdon ja esimiesten sitoutuminen tärkeää työhyvinvointitoimien onnistumiselle
Suositut työhyvinvointikorttikoulutukset luovat hyvän pohjan työyhteisön kehittämiselle. Johdon sitoutumista kuitenkin tarvitaan saadun opin viemiseksi käytäntöön.
Lue lisää
Työeläkejärjestelmä tukee työhyvinvoinnin kehittämistä TyEL-asiakkaille. Vuonna 2014 olemme vaalineet yrittäjäasiakkaidemme työssä jaksamista työhyvinvointiin ja yrittäjän turvaan liittyvällä seminaarilla. Paikallisesti yrittäjillä oli mahdollisuus testauttaa oman elämäntapansa vaikutuksia hyvinvointiinsa elämäntapa-analyysillä.
Kaikkien Veritaksen myöntämien eläkkeiden määrä laski viime vuonna. Uusia eläkkeitä myönnettiin 1 930 (2 506) kappaletta. Eniten laski vanhuuseläkkeiden määrä (-430 kpl).
Myönnettyjen vanhuuseläkkeiden määrä oli huipussaan vuonna 2010, jonka jälkeen lukumäärät ovat vuosittain laskeneet. Vuonna 2013 suurten ikäluokkien viimeinen 1950-luvulla syntynyt ikäluokka saavutti alimman eläkeiän, jolloin oletettavasti suurin siirto eläkkeelle tapahtui.
|
2014 |
2013 |
|
Vanhuuseläke | 1 355 | 1 785 |
Työkyvyttömyyseläke | 327 | 411 |
Osa-aikaeläke | 44 | 86 |
Perhe-eläke | 204 | 224 |
28 673 (28 424) henkilöä sai eläkettä Veritaksesta. Eläkkeensaajien määrä kasvoi 0,8 prosenttia.
Uusimme parhaillaan korvauskäsittelymme it-järjestelmää. Hanke on alan yhteinen ja se valmistuu vuoden 2015 aikana. Järjestelmän kehitystyöt ovat hetkittäin rasittaneet asiakaspalveluamme ja eläkkeiden käsittelyajat ovat venyneet.
Ammatillinen kuntoutus
Kun terveys pettää, työnteosta ei tarvitse luopua, vaan ammatillisen kuntoutuksen avulla työelämässä voi usein jatkaa vielä monta vuotta. Työeläkeyhtiöiden tarjoaman kuntoutuksen tehtävä on mahdollistaa työelämässä pysyminen tiettyyn ammattiin liittyvän työkyvyttömyyden kohdatessa.
Varhain aloitettu kuntoutus edistää kuntoutujien työhön paluuta, etenkin jos asiakas tulee kuntoutuksen piiriin suoraan työelämästä. Jopa lähes 80 prosenttia asiakkaista voi jatkaa työssä kuntoutusjakson jälkeen terveydentilarajoitteistaan huolimatta.
Oikeus kuntoutukseen selvitetään vuoden 2015 alusta ilman erillistä hakemusta jos työkyvyttömyyseläkehakemus joudutaan hylkäämään.
Ammatilliseen kuntoutukseen ryhdytään usein hyvin myöhään – työelämässä jatkaminen mahdollista oikea-aikaisilla toimilla
Työeläkekuntoutuksen suosio on nousussa, vuonna 2013 kuntoutujia oli lähes 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lue lisää
Yksi puhelinsoitto riittää
Veritaksen asiantuntijapalveluiden ydin on vahva asiakaslähtöisyys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokainen vakuutuksenottaja saa henkilökohtaisen vakuutusneuvojan, jolle voi soittaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Entä mitä muita hyötyjä Veritaksen asiantuntijapalveluista on asiakkaalle? Johtaja Stefan Strandbergilla on vastaus valmiina.
”Meiltä löytyy palveluita aina kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista rahoitukseen ja eläkepalveluihin. Sen lisäksi tarjoamme paljon erilaisia koulutuksia, seminaareja ja infoja. Tärkeintä on kuitenkin neuvonta.”
Etenkin nyt, eläkeuudistuksen ollessa nurkan takana, henkilökohtaisen eläkeneuvonnan arvo nousee entistä korkeammalle.
Osaaminen ja nopeus ovat valttia
Jotta palvelu pysyisi jatkuvasti hyvällä tasolla, puhelinpalvelulle ja käsittelyajoille asetetaan vuosittain uudet tavoitteet.
”Asiakkaalle tärkeintä on yleensä nopeus - eli se, missä ajassa hänen tapauksensa hoidetaan, oli kyse sitten eläkepäätöksestä tai vakuutusasioista. Ratkaisevaa on se, kuinka helposti hän saa yhteyden haluamaansa asiantuntijaan. Siksi mittaamme juuri näiden asioiden sujuvuutta”, Strandberg kertoo.
Lisäksi Veritaksessa uskotaan kouluttautumisen voimaan. Jokainen vakuutuskäsittelijä ja eläkeneuvoja laajentaa säännöllisesti omaa osaamistaan, ja kehitystä seurataan säännöllisesti.
”Usein asiakkaalle riittää yksi ainoa puhelinsoitto, eikä häntä pallotella asiantuntijalta ja osastolta toiselle. Meidän työntekijämme ovat saaneet laajan koulutuksen ja näkevät kokonaisuuden. He osaavat auttaa asiakasta monessa eri aiheessa.”
Tutkitusti paras
Veritaksen hyvä asiantuntijapalvelu ei ole pelkkää sanahelinää. Taloustutkimus Oy:n toimialakohtaisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa vuonna 2014 työeläkeyhtiöistä parhaan yleisarvosanan saa Veritas.
”Finanssialalla monet muutkin tekijät sanovat olevansa asiakaslähtöisiä, mutta pitääkö se todella paikkansa? Meillä asiakaslähtöisyys on konkreettista. Asiakkaan puheluun vastaa hänen oma neuvojansa, eikä esimerkiksi automaattinen puhelinkeskus.”
Tutkimuksessa Veritas erottuu kilpailijoista edukseen myös asiakkaan tarpeiden huomioimisessa, palvelualttiudessa ja yhteydenpidossa.
”Yhteydenpidossa asiakkaisiin ero muihin toimialan toimijoihin on selvä”, Strandberg toteaa tyytyväisenä.
Tulevaisuudessa Veritas aikoo muiden toimijoiden tapaan panostaa verkkopalveluiden kehittämiseen, mutta pysyä silti helposti lähestyttävänä ja jatkaa henkilökohtaista neuvontaa. Tavoite on olla paras työeläkeyhtiö pienille ja keskisuurille yrityksille ja yrittäjille.
Helpompaa elämää ja hyvinvointia
Veritas tarjoaa asiakkaan käyttöön komean kokoelman erilaisia työkaluja elämää helpottamaan. Yksi niistä on viime vuonna uudistettu verkkopalvelu VerNet.
VerNet on luonnollinen jatke Veritaksen erinomaiselle henkilökohtaiselle asiakaspalvelulle. Suunnittelupäällikkö Anne-Mari Angervon mukaan taustalla oli halu saada yksi yhteinen työkalu sekä Veritaksen asiakkaiden että henkilökunnan käyttöön.
”Tarjoamme asiakkaillemme yhtä helposti ja nopeasti lähestyttävän verkkopalvelun kuin mitä henkilökohtainen asiakaspalvelummekin on. Esimerkiksi kiireiset yrittäjät voivat sen avulla hoitaa työeläkevakuutus- ja työhyvinvointiasioita toimistoaikojen ulkopuolella”, Angervo sanoo.
Palautteella paremmaksi
Työkaluja hiotaan jatkuvasti paremmaksi saadun palautteen perusteella. Palautetta kerätään jo ennen työkalujen käyttöönottoa.
”Ennen julkaisua testasimme VerNetia oikeilla ihmisillä. Kyselimme vakuutetuilta, tilitoimistoilta ja omalta henkilökunnaltamme miten palvelu toimi, oliko sen käyttö miellyttävää ja mikä tuntui hankalalta”, Angervo kertoo.
Palautteet otettiin huomioon VerNetin kehittämisessä ja vasta sen jälkeen ohjelma otettiin virallisesti käyttöön.
”Muutenkin pidämme saamaamme palautetta arvokkaana. Kaikkea ei toki pystytä toteuttamaan, mutta jokainen ehdotus käydään läpi ja harkitaan tarkasti.”
Veritaksen asiakkaiden kynnys palautteet antamiseen on matala - se hoituu samalla, kun he muutenkin ovat yhteydessä oman vakuutusneuvojansa kanssa.
Artikkeli
Julkaistu 25.02.2015
Kysely: Johdon ja esimiesten sitoutuminen tärkeää työhyvinvointitoimien onnistumiselle
Työhyvinvoinnin kehittämisessä johdon ja esimiesten osallistuminen ja sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämä käy ilmi Veritaksen järjestämiin työhyvinvointikorttikoulutuksiin osallistuneiden kesken tehdystä kyselystä.
”On selvää, ettei mitään organisaation kehittämistyötä voida toteuttaa ilman johtoa ja esimiehiä. Se pätee myös työyhteisön kehittämisessä”, Veritaksen työhyvinvoinnin asiantuntija Katri Wänninen kertoo kyselyn tuloksista.
”Johdon sitoutumista tarvitaan jotta Työhyvinvointikorttikoulutuksista saatu uusi oppi siirtyisi organisaatioissa konkreettisiin käytännön toimiin. Suurin huoli kurssin jälkeen onkin se, miten arki muuttuu.”
Suositut työhyvinvointikorttikoulutukset luovat hyvän pohjan työyhteisön kehittämiselle
Veritas on tarjonnut asiakkailleen Työhyvinvointikorttikoulutuksia vuodesta 2012 lähtien. Suosittuja kursseja on pidetty yhteensä 137 ja niihin on osallistunut yli 1 200 työntekijää erikokoisista organisaatioista.
”Koulutusten vastaanotto on ollut hyvä, yleisarvosana kurssille on ollut hyvä. 95 prosenttia osallistujista koki saaneensa riittävästi tietoa työhyvinvoinnin perusteista ja käsitteistä. Työhyvinvoinnin kytköksestä työn tuottavuuteen taas kaivattiin lisää tietoa. Tämän ulottuvuuden kirkastaminen voisi olla omiaan myös sitouttamaan johtoa”, Wänninen pohtii.
Työyhteisön hyvinvointi on monen tekijän yhteissumma
Työhyvinvointi rakentuu työntekijöiden, lähiesimiesten, ylimmän johdon, luottamusmiesten sekä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon toimivalle yhteistyölle.
”Terve työyhteisö muodostuu monen tekijän yhteissummasta”, Wänninen korostaa. ”Pitää olla hyvää johtamista, turvallinen ja terveellinen työympäristö, ammatillisen osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä sekä työntekijän omaa elämänhallintaa”, Wänninen korostaa. ”Näin monen tekijän summa vaatii hyvää suunnittelua.”
Eri tahot pitää myös onnistuneesti osallistaa. ”Mitä varhaisemmassa vaiheessa työyhteisön epäkohtiin puututaan, sitä menestyksekkäämpiä työhyvinvointitoimet ovat. Osallistamisessa johdon sitoutuminen on avainasemassa.”
Työhyvinvoinnin työkaluilla tukea arkeen
Veritas tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelunsa välityksellä kattavan valikoiman työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen arjessa.
”Asiakkaidemme ei tarvitse miettiä miten esimerkiksi kehityskeskustelu pidetään, vai voi hakea vinkkejä ja siihen tarvittavan lomakkeenkin verkkopalvelustamme”, Wänninen vinkkaa.
Tutustu kyselyn tuloksiin täältä.
Artikkeli
Julkaistu 24.11.2014
Ammatilliseen kuntoutukseen ryhdytään usein hyvin myöhään – työelämässä jatkaminen mahdollista oikea-aikaisilla toimilla
Työeläkekuntoutuksen suosio on nousussa, vuonna 2013 kuntoutujia oli lähes 2 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suosion kasvusta huolimatta ammatilliseen kuntoutukseen ryhdytään usein edelleen liian myöhään, vaikka sairauspoissaolot näyttäisivät ennakoivan työkyvyttömyyttä jo paljon ennen itse työkyvyttömyyden alkua.
”Tämä on varsin valitettavaa”, toteaa Veritaksen eläkeratkaisulinjasta vastaava lakimies Tiina Laine. ”Osa tulevista työkyvyttömyyseläkeläisistä voitaisiin osin poimia tilastoista jo hyvissä ajoin.”
Eläketurvakeskuksen keväällä julkaiseman vertailun mukaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla on ikätovereitaan enemmän sairauspoissaoloja jo 10 vuotta ennen eläkettä. Silti kuntoutustoimiin on ryhdytty vasta muutamana eläkettä edeltävänä vuotena.
Syy siihen, miksi niin moni putoaa ammatillisen kuntoutuksen ulkopuolelle, on Laineen mielestä rakenteellinen.
”Sairauspäivärahoja pitäisi seurata aktiivisemmin ja niiden ympärille rakentaa jonkinlaisia markkereita ja riskikartoituksia. 60 päivän sairauspoissaolo on jo aivan liian pitkä putki reagoinnin kannalta. Tässä kohtaa toimiva työterveyshuolto voi pelastaa pysyvältä työkyvyttömyydeltä.”
Tutkimusten mukaan ihmiset sairastavat seitsemän vuotta, ennen kuin ryhtyvät työeläkettä tai kuntoutusta hakemaan.
”Heikkenevä työkunto voi aiheuttaa monta lyhyttä sairaslomaa. Näihin pitäisi reagoida, sillä meillä ollaan yleensä hyvin voimakkaasti kiinnittyneitä työelämään. Halua jatkaa on, mutta terveys ja sitä kautta jaksaminen pettävät.”
Kuntoutuksella lisävuosia työuraan
Yritysmaailmassa työssä jatkamisen kannustinten pitäisi olla kunnossa. ”Yksinkertaisesti jo kokemuksen pitäminen talossa kannattaa, vaikka työntekijästä ei olisikaan enää samoihin tehtäviin kuin aiemmin. Vanhempi ammattilainen voi siirtää osaamistaan nuoremmille tekijöille.”
Sairastaminen koettelee myös yritysten kukkaroa. Kuntoutuksen kautta voidaan ehkäistä sairauspoissaoloja.
”Ennakointi säästää rahaa tässäkin asiassa. Pahimmassa tapauksessa yritys vastaa osasta työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista itse.”
Kuntoutuksen kautta pyritään löytämään ne keinot, joilla työntekijä voisi jatkaa työelämässä joko muuttunein työjärjestelyin tai uusissa työtehtävissä.
”Työntekijän kokemusta ja osaamista pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään. Esimerkiksi kokeneen sähköasentajan kuntouttaminen rakennusteknikoksi voi olla kannattava vaihtoehto. Työtehtävät kevenevät, mutta työntekijälle karttunut kokemus tulee hyödynnettyä.”
Laine toivoo, että työnantajat etsisivät vaihtoehtoja yhdessä työntekijän tai vaikka koko organisaation kanssa.
”Yleensä ihmiset tietävät parhaiten itse, miten heidän työnsä voisi tehdä kaikkein helpoiten. Se on kannattavaa sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan kannalta. Tässä yhtälössä työelämän ulkopuolelle jääminen työkyvyttömyyden takia on se kaikkein kallein vaihtoehto.”